Yle: Liikkuva maahanmuuttaja kotoutuu nopeammin

Yle: Liikkuva maahanmuuttaja kotoutuu nopeammin 28.8.2012

Liikunnasta toivotaan apua maahanmuuttajien kotoutumisessa. Painopiste on lapsissa ja nuorissa, joille voidaan esimerkiksi hankkia urheiluvälineitä.

Kuten kaikki uudet kiintiöpakolaiset, myös eteläsavolaisen Mäntyharjun irakilaispakolaiset viettävät päivänsä kotoutumiskoulutuksessa.

Kuntaan muutti tammikuussa 23 irakilaista, joista ainakin 18-vuotias Mohammad Al-gburi on nopeasti päässyt mukaan paikkakunnan elämään.

- Minulla on peli kello kuusi, hän hymyilee.

Tapaamispaikkana monikulttuurikeskus

Vajaan 7 000 asukkaan Mäntyharjun katukuvassa pakolaiset eivät juurikaan näy. Heitä varten kuntaan on keväällä perustettu erityinen Komppa-monikulttuurikeskus.

Keskus toimii entisessä nuorisotalossa, joka on remontoitu talkoilla uuteen käyttöön.

SPR:n paikallisen tukiryhmän aktiivin Heikki Vaskelaisen mukaan kokoontumistilan ideana on edistää kotoutumista.

- Pakolaiset voivat tavata täällä alkuperäisiä mäntyharjulaisia.

- He voivat myös tavata toisiaan ja sillä tavalla tutustua toisiinsa, hän selittää.

Lisäpotkua liikunnasta

Mikkelistä Mäntyharjulle juuri muuttanut 19-vuotias Mohammed Al-rebbey ei kaipaa kotoutumiseen erillistä paikkaa.

- Luulen, että saan uusia kavereita, jos harrastan esimerkiksi jalkapalloa, hän virnistää.

Samoin uskoo myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka rahoittaa tänä vuonna lähes miljoonalla eurolla hankkeita, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla.

Mäntyharjun osuus potista on 10 000 euroa. Mäntyharjun Jäntevän puheenjohtajan Timo Kuoksan mukaan paikkakunnan urheiluseurat ovat käyttäneet jo osan rahoista pakolaisten tarpeisiin.

- Pakolaiset tarvitsevat välineitä, varusteita, kielen opetusta ja yhteyksiä, hän luettelee.

Kuoksa pitää liikuntaa ja kulttuuriharrastuksia maahanmuuttajille luontevina keinoina sopeutua uuteen kulttuuriin. Jalkapallo taas on kansainvälinen kieli, joka voi luoda yhteyden pakolaisten ja paikallisen väestön välille.

- Se toimii, hän napauttaa.

Samoilla linjoilla on paikkakunnan toisen urheiluseuran, Mäntyharjun Virkistyksen, kehittämispäällikkö Sari Nurminen.

- Lapset oppivat toisiltaan uusia tapoja liikkua. Maahanmuuttajat oppivat sitä meidän kulttuuristamme ja me taas opimme sitä heidän kulttuuristaan.

Maahanmuuttajatyttöjä toivotaan mukaan

Yksi urheilukentällä kirmaava on 8-vuotias Rama Al-seifi, joka on saanut jalkapallon myötä jo monta kaveria.

- Joo, kaksi.

Hetken miettimisen jälkeen määrä kasvaa kolmeen, kunnes lopulta kaikki kaverit tulevat mieleen.

- Kaksitoista, tyttö nauraa.

Aikuisikäisiä mahanmuuttajia ei urheilukentällä näy, ja Ramakin on toistaiseksi ainoa mukana oleva oman sukupuolensa edustaja.

Timo Kuoksa on tyytyväinen yhteen maahanmuuttajatyttöön, sillä jo hänen saamiseksi mukaan on tehty paljon töitä.

- Jotkut isät ovat jo mukana tässä hommassa. Kysymys on kulttuurieroista, hän arvelee.

Pelaaminen kehittää myös kieltä

Mäntyharjun Jäntevän jalkapallojoukkueissa maahanmuuttajille puhutaan ainoastaan suomea. Tämän on saanut omalta osaltaan kokea myös Mohammad Al-gburi, joka on päässyt mukaan miesten joukkueeseen.

- Kun pelaan jalkapalloa, voin oppia suomea. Ja nopeasti, hän kiittelee.

Entä kärsiikö kotoutus, jos maahanmuuttaja ei harrasta liikuntaa?

- Jos he eivät pelaa jalkapalloa, se on heidän ongelmansa, hän hymyilee.


Mistä on kyse?
- Maahanmuuttajien kotoutusta eli sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan pyritään edistämään liikunnan avulla
- Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kunnille liikunnan avulla tapahtuvaan kotoutukseen tänä vuonna yhteensä 937 000 euroa
- Vuonna 2011 hankerahaa oli käytössä miljoona euroa
- Kolmevuotinen hanke päättyy vuonna 2013