Yle: Videotulkkaus helpottaa maahanmuuttajien oikeusasioiden ratkomista

Yle Uutiset: Videotulkkaus helpottaa maahanmuuttajien oikeusasioiden ratkomista 17.8.2012

Viranomaisten ja maahanmuuttajien keskinäinen asiointi takkuaa soveliaiden tulkkien puuttuessa. Asiointitulkeiksi tarvittaisiin yhä harvinaisempien kielten taitajia, mutta epävarma ala ei houkuttele osaajia.

Asiointitulkeista on pulaa eri puolilla Suomea. Esimerkiksi thain, vietnamin, somalin ja swahilin kielten ja monien harvinaisten Afrikan kielten osaajille olisi kova tarve. Myös esimerkiksi englannin tai venäjän tulkkaustarpeeseen ei ruuhkahuippuina pystytä täysin vastaamaan.

Pohjois-Suomessa lähes puolet asioimistulkkauksista hoidetaan pitkien välimatkojen vuoksi etänä, useimmiten puhelimen välityksellä. Myös pääkaupunkiseudulla on kokeiltu videotulkkausta, joka on Helsingin seudun asiointitulkkikeskuksen johtajan Tatjana Andrejevin mukaan ainut ratkaisu tulkkipulaan.

- Jos katsotaan, miten vieraskielinen väestö tulee lisääntymään esimerkiksi pääkaupunkiseudulla seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, mistään ei valmistu riittävästi ammattitulkkeja harvinaisiin kieliin.

Andrejevin mielestä videotulkkaus voi olla jopa paikan päällä tapahtuvaa tulkkausta parempi vaihtoehto.

- Kaikki viranomaiset ovat tykänneet videotulkkauksesta siksi, että tulkin neutraalisuus säilyy tilanteessa niin hyvin. Koska tulkki ei ole paikalla, maahanmuuttaja-asiakas ei voi nojautua tulkkiin, ja viranomainenkin viestittää asiaa maahanmuuttaja-asiakkaalle eikä tulkille.

Sukulaisuus ei kelpuuta tulkiksi

Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ei ole auktorisoidun tulkin ammattitutkintoa, eli tulkkina voi toimia kuka tahansa - ja niin usein toimiikin.

- Jos käytetään perheenjäsentä tulkkina, viranomainen ei välttämättä pysty seuraamaan, milloin puhuu tulkki ja milloin tulkattava. Silloin viranomaisen mahdollisuus tehdä päätöksiä saattaa olla hyvinkin rajallinen, tai hän saattaa tehdä niitä väärin perustein. Oikeusturvahan siinä kärsii, jos tulkki ei ole tilanteen tasalla, tai saattaa jopa ajaa omaa asiaansa tulkkaustilanteessa, sanoo Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton hallituksen puheenjohtaja Kristiina Antinjuntti.

Haastavinta on tulkkaaminen oikeus-ja poliisiasioissa, sillä tulkin on hallittava monipuolinen sanasto näpistyksistä talousrikoksiin. Lisäksi tuomioistuinkäytännöt vaihtelevat maittain, ja tilanteissa vaaditaan usein samanaikaista simultaanitulkkausta.

Ensi vuonna tilanteeseen pitäisi olla tulossa parannusta, kun Suomen lakiin sisällytetään EU:n oikeustulkkausdirektiivi. Tarkoitus on turvata rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeus tulkkaus- ja käännösapuun silloin, kun henkilö ei ymmärrä menettelyssä käytettävää kieltä. Lisäksi ensi vuonna alettaneen kouluttaa oikeustulkkeja: koulutusta koskevan selvityksen on tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä.

Epävarma ala ei houkuttele osaajia

Kysynnän kasvaessa alalle ei silti välttämättä hakeudu enemmän tulkkeja. Moni siirtyy asiointitulkkauksesta konferenssitulkkaukseen tai kaupalliselle puolelle tai vaihtaa kokonaan alaa. Epävarma freelancer-työ ei houkuttele.

- Ala ei ole kovin hyvin palkattua ja se koetaan aika kuormittavaksi. Yksi iso syy on se, että tulkki ei kuulu mihinkään työyhteisöön, vaan liikkuu paljon erilaisissa paikoissa, Andrejev sanoo.

Kysynnässäkin on suuria vaihteluita. Syksyllä ja talvella koulut, päiväkodit ja keskussairaalat käyttävät paljon tulkkipalveluja, mutta tarve vähenee kesällä. Työssä välttämätöntä tausta-aineistoa voi myös olla vaikea saada.

- Tulkin ammattia ja tarpeita ei ymmärretä. Valitettavasti on niin, että asioimis-ja oikeustulkkauksista maksetaan sen verran heikosti, että se ei ole kauhean houkutteleva ammatinvalinta pitkän päälle, Antinjuntti sanoo.

Mistä on kyse?
- Asiointitulkeista on pulaa eri puolilla Suomea
- Pulaa on erityisesti thain, vietnamin, somalin ja swahilin osaajista
- Tulkkipulaa on pyritty helpottamaan puhelin-ja videotulkkauksen avulla
- Koska Suomessa ei ole auktorisoidun tulkin ammattitutkintoa, voi kuka tahansa toimia tulkkina