Aamulehti: Miten pysäyttää kuihtuminen?

Aamulehti, pääkirjoitus: Miten pysäyttää kuihtuminen? 6.8.2012

Sisäministeri Päivi Räsänen kuuluu vanhastaan tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajiin. Nyt hän on keskeisessä asemassa valmisteltaessa maahanmuuton uusia linjoja.

Uusi maahanmuuttostrategia on tulossa hallituksen hyväksyttäväksi tammikuun loppuun mennessä.

Kyseessä on kansakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeä linjaus, joka kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeisiin. Siinä on tarkoitus määritellä maahanmuuttoa, kotoutumista ja työmarkkinoita koskevia tavoitteita.

Voidaanko maahanmuuton avulla katkaista Suomen näivettyminen maaksi, jossa on aivan liian vähän työtä tekeviä suhteessa huollettavien määrään?

Se on suorastaan elintärkeä kysymys, johon odotetaan faktoihin perustuvia vastauksia. Kiihkoilulle tai ennakkoluuloille ei ole tilaa.

Puhutaan huoltosuhteesta. Väestöllinen huoltosuhde kertoo huollettavien määrän sataa työikäistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde taas kertoo sen, montako työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on yhtä työllistä kohti.

Huoltosuhteen heikkeneminen on yleinen ilmiö harmaantuvassa Euroopassa, mutta Suomessa kehitys kulkee huonoon suuntaan lähes maanosan nopeinta vauhtia.

Elinvoimaa kuvaava väestöllinen huoltosuhteemme on nyt 53. Arvioiden mukaan se on 73 vuonna 2025, ellei Suomeen muuta ihmisiä ulkomailta. Surkeimmilla alueilla työvoima on jo nyt loppumassa.

Tähän todellisuuteen jyrkkä maahanmuuttovastaisuus istuu huonosti. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia säilyttääkseen elinvoimansa.

Mutta ei pidä unohtaa myöskään taloudellista huoltosuhdetta. Sekin on tärkeä näinä aikoina, jolloin valtion velkaantumiselle ei näy loppua.

Jos maahanmuuttajat eivät ole työikäisiä tai eivät työllisty, muuttajat vain heikentävät taloudellista huoltosuhdetta ainakin tilapäisesti. Elätettävien määrä kasvaa.

Tätä argumenttia maahanmuuton vastustajat ovat käyttäneet viime vuosina velloneessa keskustelussa. Innokkaimmat monikulttuurisuuden ystävät taas ovat halunneet sulkea siniset silmänsä tältä totuudelta kokonaan.

On siis tärkeää, että työikäiset maahanmuuttajat työllistyvät. Maahanmuuttajien työttömyysaste on kuitenkin selvästi korkeampi kuin väestön keskimäärin, mikä ei lupaa hyvää.

Suomen työmarkkinoille pääseminen on edelleen kiinni myös suomalaisten asenteista. Pakon edessä ne ovat kuitenkin hiljalleen sulamassa. On aloja, joilla ei enää tulla toimeen ilman ulkomailta muuttaneita työntekijöitä.

Tulijoista ei ole pulaa, mutta sellainen käsitys on utopiaa, että Suomi pääsisi valikoimaan parhaat päältä Eurooppaan muuttavista.