Helsingin Uutiset: Helsinki höllää suomen kielen vaatimuksiaan

Helsingin Uutiset: Helsinki höllää suomen kielen vaatimuksiaan 22.8.2012

Helsingin kaavailemat uudet henkilöstöhankinnan periaatteet parantavat maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä kaupungille.

Ohjeissa todetaan, että on välillistä syrjintää edellyttää hakijalta hyvää suomen tai ruotsin taitoa, jos se ei ole työn kannalta välttämätöntä.

– Maahanmuuttajien työttömyys lähentelee Helsingissä 30 prosenttia, ja maahanmuuttajanuorilla on vaikeuksia sijoittua työelämään. Tämä ei ole hyvä tilanne, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

– Tavoitteenamme on lisätä maahanmuuttajien määrää kaupungin työntekijöissä.

Kielitaitovaatimusten tulee ohjeiden mukaan nousta työtehtävästä.

– Emme laita tehtävään sen enempää kielitaitovaatimuksia kuin on tarpeellista. Vaatimukset määritellään tehtäväkohtaisesti.

Viljanen muistuttaa, että asiakaspalvelua tulee lain mukaan saada suomeksi ja ruotsiksi.

– Tämän ylitse ei voida mennä.

Laki koskee myös esimerkiksi terveydenhuollon asiakaspalvelua.

Maahanmuuttajien voi olla vaikea hankkia hyvää kielitaitoa, sillä esimerkiksi kielikursseille eivät kaikki halukkaat mahdu. Helsingin Uutiset kertoi kurssien täyttymisestä viime keskiviikkona (HU 15.8.).

Maahanmuuttajien työllistymistä edistää myös toinen ohjeiden kohta.

Sen mukaan käytäntönä on, että kahdesta ansioiltaan tasaveroisesta hakijasta valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva.

Maahanmuuttajien lisäksi tällaiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi vammaiset tai romanit.

Käytäntöä voidaan soveltaa myös aloilla, jotka ovat erityisen mies- tai naisvaltaisia.

Viljanen huomauttaa, että Helsingin tavoitteena on esimerkiksi lisätä naisia johtajistossa ja miehiä opettajien joukossa.

Henkilöstöhankinnan periaatteet ovat herättäneet runsaasti keskustelua Helsingin Uutisten nettisivuilla.

– Jos tuota sääntöä tiukasti tulkitaan, sehän tarkoittaa, että suomenkielentaitoinen suomalainen heteromies on viimeinen, joka hakijoista palkataan. Eihän tämä niin voi mennä, verkossa hämmästellään.

Keskustelussa aprikoidaan myös, miten yhteistyö sujuu, jos yhteistä kieltä ei ole.

– Vaikea ymmärtää, miten suomen kieltä taitamaton voisi pärjätä työtehtävissään, vaikkei puheisiin joutuisikaan. Piirroskuvioinko työnjohtaja päivän työt selvittää?

Edellisen kerran kaupunki uudisti henkilöstöhankinnan periaatteitaan 2008.

Aivan uusista linjauksista ei nytkään ole kyse, vaan asiakirja on koottu useista aiemmista ohjeista.

Uudistuksiin ovat vaikuttaneet myös lakimuutokset.

Henkilöstöhankinnan periaatteet jätettiin viime kaupunginhallituksen kokouksessa pöydälle. Outi Ojala (vas) halusi lisää aikaa tutustua asiakirjoihin.

Lääkäreiden kielitaitoa kehitetty

Terveydenhuollossa työskentelevien maahanmuuttajien kielitaitoa on kehitetty Helsingissä Ammatillisen suomen kielen kehittämiskokonaisuudessa (Aski) 2008 lähtien.

Henkilökunnalle määritellään ensin, mikä on riittävä kielitaito missäkin tehtävässä ja sitten testataan heidän suomen kielen osaamistaan. Kielikursseja räätälöidään entistä tarkemmin eri ammattiryhmien tarpeiden mukaan.

– Se on ihan selvä, että esimerkiksi terveyskeskuslääkärin työssä potilaiden kanssa käytävät keskustelut sekä potilastietojen oikea raportointi ovat tärkeitä, sanoo Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Laura Grubert.

Aski-ohjelmassa ovat olleet mukana lääkäreiden lisäksi myös sairaanhoitajat, kotihoidon lähihoitajat, lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Tuorein ryhmä ovat hammashoitajat ja suuhygienistit.

Kuvateksti:
Terveydenhuollon työntekijöiden suomen kielen taitoa on kehitetty Helsingissä. Kielikursseille voi kuitenkin olla vaikea irrottautua, sillä työ on hektistä.

Suomen suurin työnantaja
- Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja.
- Kaupungin palveluksessa oli viime vuonna 39 438 henkilöä.
- Kaupunki pyrkii antamaan henkilöstöhankinnan ohjeiden avulla itsestään hyvän kuvan työnantajana.
- Uutta on esimerkiksi se, että jokaisesta työhakemuksesta kiitetään.
- Ohjeissa muistutetaan myös, että työhaastattelussa ei saa kysyä arkaluontoisia asioita, kuten poliittista kantaa, uskontoa, seksuaalista suuntautumista tai suunnitelmia perheenlisäyksestä.