Turun Sanomat: Tshetshenialainen mies käännytettiin Suomesta

Turun Sanomat: Tshetshenialainen mies käännytettiin Suomesta 10.8.2012

Tshetshenialainen turvapaikanhakija käännytettiin Suomesta torstai-iltapäivänä. Mies kuljetettiin Oulusta Lappeenrantaan, missä hänet ohjattiin Vainikkalasta kello viideltä Pietariin menevään junaan.

YK:n kidutuksen vastaisen komitean CAT:n (Committee against Torture) laatima todistus siitä, että miestä todella on kidutettu kotimaassaan, tuli tunti junan lähdön jälkeen.

Suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin puheenjohtaja Kerkko Paananen kertoo, että mies olisi saanut jäädä maahan, mikäli todistus olisi tullut ajoissa.

– Suomi on allekirjoittanut YK:n kidutuksen vastaisen komitean CAT:n sopimuksen, joka velvoittaa valtiota ehkäisemään laajan määritelmän mukaisen kidutuksen alueellaan kaikin keinoin, hän perustelee.

Paanasen mukaan mies on joutunut kidutuksen uhriksi kotimaassaan Tshetsheniassa, ja koko hänen perheensä on paennut maasta.

Hänen veljensä on saanut turvapaikan toisesta EU-maasta.

Uusi turvapaikan haku edessä

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo ihmettelee, että todistusta ei haettu aikaisemmin. Hänen mielestään hakuprosessit ovat niin pitkiä, että todistuksen olisi pitänyt ehtiä ajallaan, jos sitä olisi haettu ajoissa.

– Voin kommentoida tilannetta vain yleisellä tasolla. Tällaisessa tapauksessa henkilöllä on mahdollisuus tuoda uusia todisteita jokaisen valitusprosessin vaiheessa. Miehellä ei varmaankaan ole ollut riittävää näyttöä turvapaikan saamiseksi, hän sanoo.

Revon mukaan miehen ei auta muu kuin hakea Suomesta uudestaan turvapaikkaa ja näyttää CAT:n todistusta silloin.

Torstainen käännytyspäätös johti Suomessa jopa tshetsheeni- ja inguushiyhteisöt järjestämään mielenosoitukseen. He jättivät päätöstä arvostelevan kirjeen Helsinkiin Maahanmuuttovirastolle torstaina kolmen aikaan iltapäivällä.

Venäläisiä käännytetään eniten

Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut viime vuosien aikana. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan turvapaikkaa haki 4 018 ihmistä vuonna 2010. Heistä 85 prosenttia sai kielteisen päätöksen.

Vuonna 2011 kielteisen päätöksen sai enää 61 prosenttia. Hakemuksia oli tällöin 3 088 kappaletta. Tilastojen mukaan Venäjältä tulleet hakijat saavat eniten kielteisiä päätöksiä.

Tilanne huolestuttaa Paanasta.

– Se, että kielteisistä turvapaikkapäätöksistä suurin osa koskee Venäjän kansalaisia, saattaa kertoa siitä, että Suomen turvapaikkapolitiikassa korostetaan entistä enemmän sitä, että Venäjä on turvallinen maa, hän sanoo.

Paanasen mukaan ehdoton valtaosa Venäjältä tulleista turvapaikanhakijoista on Pohjois-Kaukasiasta.

– Samaan aikaan muiltakin Venäjän alueilta on alkanut tulla yhä enemmän turvapaikanhakijoita myös Suomeen: yhä useampi venäläinen oppositio- tai ihmisoikeusaktivisti on tehnyt päätöksen paeta maasta ja hakea turvaa jostakin EU-maasta, hän kertoo.

Revon mukaan suurin osa turvapaikkaa hakeneista tshetshenialaisista saa Suomesta turvapaikan.

– Venäjän turvapaikanhakijat ovat joko tältä alueelta tai muualta. Muualta tulleilla on harvoin riittäviä perusteita turvapaikkaan, hän sanoo.

Paananen myöntää tämän, mutta se ei poista hänen mielestään sitä tosiasiaa, että tshetsheenien on nykyään vaikeampaa saada turvapaikkaa EU-maiden, kuten Suomen, tiukentuneiden käytäntöjen takia.