Uusi Suomi: Espoolainen catch-22 oli väärin: oikeusasiamies puuttui asiaan

Uusi Suomi: Espoolainen catch-22 oli väärin: oikeusasiamies puuttui asiaan 15.8.212

Yle Helsinki: Koulutukseen voi hakea ilman oleskelulupaa

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös: eoak 2947/2011 Koulutukseen voi hakea ilman oleskelulupaa (pdf)

Espoolaisen oppilaitoksen olisi pitänyt päästää maahanmuuttaja pääsykokeeseen, vaikka tällä ei ollut oleskelulupaa Suomessa.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on ratkaissut Espoon Omnia-ammattikoulun opiskelijavalintaa koskevan valituksen.

Tapauksessa Afganistanista kotoisin ollut opiskelija oli hakenut Omniaan opiskelemaan. Hakija menestyi kielitestissä erinomaisesti, mutta häntä kiellettiin osallistumasta soveltuvuuskokeeseen oleskeluluvan puutteen vuoksi.

Ammattikoulun päätöksestä uutisoi aikoinaan Helsingin Sanomat. Jutun perusteella sivullinen valitti asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Oikeusasiamies viittasi Omnian ratkaisun luomaan kehään: maahanmuuttoviraston mukaan oleskelulupa voidaan myöntää opiskelun vuoksi. Myöntämisperusteeksi riittää hyväksymiskirje oppilaitokselta.

Omnia puolestaan vaati hakijalta oleskelulupaa ennen kuin hyväksyi hänet opiskelijaksi. Oleskelulupaa taas ei saa ennen opiskelupaikkaa.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan maahanmuuttajan on jatkossa annettava osallistua pääsykokeeseen, vaikka hänellä ei vielä olisi oleskelulupaa Suomessa.

Ratkaisusta tiedotettiin Omniaa.

______________________________________


Yle Helsinki: Koulutukseen voi hakea ilman oleskelulupaa

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on puuttunut Espoon Omnia-ammattiopiston menettelyyn edellyttää oleskelulupaa koulutukseen hakeneelta opiskelijalta. Lain mukaan lupa vaaditaan vasta opintojen aloitusvaiheessa.


Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja muistuttaa, että ulkomaalainen voi hakea koulutukseen ilman oleskelulupaa. Espoon Omnia-ammattiopisto oli Helsingin Sanomien mukaan estänyt ulkomaalaisen sosiaali-ja terveysalan opiskelijan pääsyn valintakokeeseen oleskeluluvan puuttumisen vuoksi, vaikka hän oli menestynyt kielikokeessa moitteettomasti.

Lain mukaan lupa vaaditaan vasta opintojen aloitusvaiheessa. Pajuoja katsoo, että ammattiopiston tulisi muuttaa käytäntöään ja myös tarkentaa ohjeistusta tältä osin.

Opiskelua varten myönnetyn oleskeluluvan voi saada Maahanmuuttovirastosta vasta sitten, kun opiskelija on saanut hyväksymiskirjeen oppilaitoksesta. Asiasta kanteli yksityishenkilö Helsingin Sanomien artikkelin perusteella.

Kantelussa esitettiin lisäksi, että Omnian-ammattiopiston rehtori olisi lehtikirjoituksessa esittänyt avoimen rasistisesti, ettei opiskelijaa tulla ammattiopiston linjauksen mukaan valitsemaan, jos hänellä ei ole maassaolo-oikeutta. Kantelija tiedusteli, voiko Omnian ammattiopisto rikkoa täten tasa-arvoa. Hän pyysi ottamaan kantaa myös siihen, voiko Suomessa nykyään olla näin avoimen rasistinen joutumatta sanoistaan vastuuseen.

Mistä on kyse?
- Espoon Omnia-ammattiopisto oli estänyt ulkomaalaisen opiskelijan pääsyn valintakokeeseen oleskeluluvan puuttumisen vuoksi
- Laki vaatii oleskelulupaa vasta opintojen aloitusvaiheessa
- Opiskelua varten myönnetyn oleskeluluvan voi saada vasta oppilaitoksen hyväksymiskirjeen saatuaan
- Yksityishenkilö oli tehnyt tapauksesta kantelun HS:n artikkelin perusteella

___________________________________

Oikeusasiamiehen päätös:eoak 2947/2011 Koulutukseen voi hakea ilman oleskelulupaa

10.8.2012
Dnro 2947/4/11
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja
Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus
KOULUTUKSEEN VOI HAKEA ILMAN OLESKELULUPAA

1 KANTELU
Kantelija arvosteli kirjeessään 15.8.2011 Espoon seudun koulutuskuntayhtymän Omnian ammat-
tiopiston rehtorin menettelyä olla hyväksymättä maahanmuuttajaa oppilaitoksen pääsykokeisiin
tilanteessa, jossa maassaolo-oikeus puuttuu. Kantelija viittasi Helsingin Sanomissa 15.8.2011
julkaistuun lehtikirjoitukseen ”Maahanmuuttaja käännytettiin pääsykokeesta”. Kirjoituksen mukaan
eräältä ulkomaiselta sosiaalialan opiskelijalta oli ammattiopistossa edellytetty oleskelulupaa jo
hakuvaiheessa. Opiskelija ei ollut saanut osallistua varsinaiseen soveltuvuuskokeeseen, vaikka
hän oli menestynyt kielikokeessa moitteettomasti.
Kantelussa esitettiin lisäksi, että Omnian ammattiopiston rehtori olisi lehtikirjoituksessa esittänyt
avoimen rasistisesti, ettei opiskelijaa tulla ammattiopiston linjauksen mukaan valitsemaan, jos
hänellä ei ole maassaolo-oikeutta. Kantelija tiedusteli, voiko Omnian ammattiopisto rikkoa täten
tasa-arvoa? Hän pyysi ottamaan kantaa myös siihen, voiko Suomessa nykyään olla näin avoimen
rasistinen joutumatta sanoistaan vastuuseen?
Opiskelija itse ei ole kannellut tässä asiassa.
---
3 RATKAISU

3.1 Tapahtumatiedot
Kantelu perustuu lehtikirjoitukseen 15.8.2011. Lehtikirjoituksessa kerrottiin, että ulkomaalainen
opiskelija oli kesän 2011 täydennyshaussa hakenut opiskelemaan terveysalaa Espoon Omnian
ammattiopistoon. Hän ei kuitenkaan ollut saanut osallistua varsinaiseen soveltuvuuskokeeseen,
vaikka hän olikin menestynyt kielikokeessa. Kielikoetilaisuudessa kaikilta ulkomaalaisilta hakijoil-
ta oli tarkistettu Omnian johtoryhmän 25.8.2008 ja 9.10.2010 päättämän käytännön mukaisesti
oleskelulupa, jota kyseisellä hakijalla ei tuossa vaiheessa vielä ollut.
Omnian rehtori oli kertonut Afganistanista kotoisin olevalle opiskelijalle, ettei hän saa osallistua
kokeeseen, koska hänellä ei ollut vielä oleskelulupaa. Opiskelua varten myönnetyn oleskeluluvan
voi saada Maahanmuuttovirastosta vasta sitten, kun hyväksymiskirje oppilaitoksesta on tullut
opiskelijalle. Ammattiopiston linjauksen mukaan oleskelulupa vaadittiin jo hakuvaiheessa, koska
joitakin vuosia sitten Suomen kouluihin oli tullut runsaasti opiskelijoita, joille opiskelu ei välttämät-
tä ollut ensisijainen tavoite. Oppilaitoksen rehtorin mukaan ulkomaalaisten maahanmuutto-
opiskelijoiden ansiotyössä käynti on haitannut opintoja ja aiheuttanut opintojen keskeytyksiä.

3.2. Sovellettavat säännökset
Opiskelijaksi ottamisesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27
§:ssä ja opetusministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perus-
tutkintoon johtavassa koulutuksessa (167/2002).
Ammatillista koulutusta koskevassa laissa säädetään hakijoilta edellytettävistä pohjakoulutusvaa-
timuksista ja terveydentilaan liittyvistä seikoista. Opetusministeriön asetuksessa säädetään valin-
takriteereistä, joiden perusteella hakijalle annetaan valintapisteitä, joustavasta valinnasta ja kieli-
kokeen järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi ottamisen perusteista
ja mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Siten koulutuksen järjestäjä päät-
tää pääsy- tai soveltuvuuskokeen järjestämisen yhteydessä myös kokeeseen kutsuttavista. Am-
matillisesta koulutuksesta annetun lain 26 §:n 2 momentin mukaan hakumenettelystä ammatilli-
seen koulutukseen on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Hakeutuminen ammatilliseen pe-
ruskoulutukseen tapahtuu yleensä yhteishaun kautta (valtioneuvoston asetus 30/2008).
Hakijoihin on sovellettava perustuslain 6 §:n (731/1999) 6 §:n ja yhdenvertaisuuslain (21/2004) 3
§:n 1 momentin ja 6 §:n mukaan koulutuksenkin osalta yhdenvertaisia valintaperusteita.
Ulkomaalaislain (301/2004) 36 §:n 1 momentin mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä,
jos ulkomaalaisen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, kansanterveyttä
taikka Suomen kansainvälisiä suhteita. Ulkomaalaislain 46 §:n (muut. 486/2007) mukaan jos ul-
komaalainen on hyväksytty opiskelijaksi Suomessa olevaan oppilaitokseen, myönnetään 45 §:n 1
momentin 3 kohdan mukainen tilapäinen oleskelulupa tutkintoon tai ammattiin johtaviin opintoihin
taikka, jos siihen on perusteltu syy, myös muihin opintoihin. Oleskeluluvan myöntäminen edellyt-
tää, että ulkomaalaisella on luotettavan ja vakavaraisen yhtiön tai laitoksen myöntämä vakuutus,
joka kattaa sairaanhoidon kustannukset. Jos opintojen arvioitu kesto on vähintään kaksi vuotta,
riittävää on, että vakuutus kattaa lääkekustannukset. Ulkomaalaislain 49 §:n 1 momentin 5 koh-
dan mukaan oleskelulupa voidaan vain poikkeuksellisesti myöntää Suomessa jo oleskelevalle
henkilölle.

3.3 Arviointi
Suomen ulkomaalaislainsäädäntö ei siis sinänsä rajoita ilman oleskelulupaa Suomeen saapu-
neen ulkomaalaisen oikeutta luoda perusteita oleskeluoikeudelleen. Tällainen peruste voi olla
esimerkiksi opiskelu. Jos ulkomaalainen aikoo aloittaa Suomessa opiskelun, hän voi hakea oles-
kelulupaa tällä perusteella. Suomessa laillisesti oleskeleva henkilö voi vapaasti osallistua oppilai-
toksen pääsykokeisiin. Ollessaan turvapaikkamenettelyssä hakija voi myös pyrkiä opiskelemaan,
koska kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotosta annettu laki (746/2011, 29 §) ei sinänsä
rajoita työ- ja opintotoimintaa.
Maahanmuuttoviraston mukaan oleskelulupaa tulisi kuitenkin hakea pääsääntöisesti ulkomailla
ennen Suomeen saapumista. Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto on samalla kannalla.
Molempien mukaan sitä olisi jatkossakin pidettävä selkeästi ensisijaisena menettelynä, mikä
omalta osaltaan edistää myös hallittua maahanmuuttoa. Sisäasiainministeriön mukaan yhdenver-
taisuutta ei edistettäisi sillä, että Suomeen opiskelijaksi pyrkiviä ulkomaalaisia kohdeltaisiin sa-
malla tavalla kuin turvapaikanhakijoita tai kansainvälistä suojelua saavia.
Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että Maahanmuuttovirasto on myöntänyt lehtikirjoi-
tuksessa tarkoitetulle, vuodesta 2008 asti Suomessa asuneelle opiskelijalle vuoden tilapäisen
oleskeluluvan sosiaali- ja terveysalan opiskelua varten ajalle 13.3.2012–13.3.2013. Hänet on
otettu opiskelijaksi toiseen oppilaitokseen ja hän on aloittanut siellä kakkosvalintansa mukaiset
opinnot.
Tässä kanteluasiassa on arvioitava erityisesti sitä, voidaanko ulkomaalaiselta, Suomessa oleval-
ta hakijalta edellyttää oleskeluluvan esittämistä jo pyrittäessä koulutukseen. Espoon seudun kou-
lutuskuntayhtymä Omnian lausunnossa viitataan Maahanmuuttoviraston ohjeistukseen
15.4.2009. Ohjeessa ei kuitenkaan oteta kantaa tähän kysymykseen, vaan sen mukaan vasta
opintojen aloittaminen edellyttää oleskelulupaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo lausunnossaan 10.11.2011, ettei ulkomaalaisilta hakijoilta
voida edellyttää oleskelulupaa vielä koulutukseen hakeutumisen yhteydessä. Oleskeluluvan
edellyttäminen jo hakeutumisvaiheessa tarkoittaisi ministeriön mukaan sitä, ettei ulkomaalainen
voisi tulla valituksi koulutukseen silloin kun valintaprossiin kuuluu osallistuminen pääsy-, soveltu-
vuus- tai kielikokeeseen. Ulkomaalaislain 46 § ja Maahanmuuttoviraston ohjeistus edellyttävät
opintojen tai muun perustellun syyn nojalla myönnettyä oleskelulupaa vasta opintojen aloitusvai-
heessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnias-
sa noudatettu ohjeistus ja käytäntö eivät perustu ulkomaalaislain 46 §:ään.
Tätä kannanottoa tukee nähdäkseni myös sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston 1.6.2012
esittämä kannanotto, jonka mukaan ulkomaalaislainsäädäntö ei rajoita ilman oleskelulupaa Suo-
meen saapuneen ulkomaalaisen oikeutta luoda perusteita – esimerkiksi opiskelun kautta – oles-
keluoikeudelleen. Opintoja aloittava ulkomaalainen voi siis hakea oleskelulupaa opintojen perus-
teella.
Totean lisäksi, että apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on jo 31.3.2011 saattanut Vaasan am-
mattiopistoa koskevan asian yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriön tiedoksi käsityksensä sii-
tä, että ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskelijaksi ottamista koskevaa ohjeistusta tarkennettaisiin
koulutuksen järjestäjille. Tätä kannanottoa valmisteltaessa opetus- ja kulttuuriministeriö oli ilmoit-
tanut (Dnro 18/022/2010), että ministeriön tarkoituksena on tarkentaa ulkomaalaisten opiskelijoi-
den opiskelijaksi ottamista koskevaa ohjeistusta.
Yleiseltä kannalta on aiheellista todeta, että ulkomaalaislain muutostarpeita on myös tältä osin jo
arvioitu eduskunnassa (muun muassa kirjallinen kysymys 207/2003 vp, ulkomaalaislain muutos-
esitys HE 78/2005 vp ja kirjallinen kysymys 321/2011 vp). Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtä-
vänä ei kuitenkaan ole perustuslain 109 §:n mukaisen valvonnan puitteissa esittää lainsäädäntö-
valtaan kuuluvia maahanmuuttopoliittisia periaatekannanottoja.
Totean, että opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt asiassa oikeudellisesti perustellun kannan-
oton. Olen ministeriön kanssa samalla kannalla. Katson myös, että edellä mainittu apulaisoikeu-
sasiamies Sakslinin esittämä opetusalan yhtenäistävä ohjeistus olisi näissä asioissa tarpeellinen.
Kantelussa arvostelluista Omnian ammattiopiston rehtorin käsityksistä (Helsingin Sanomat
15.8.2011) totean, että asia on edellä kuvatulla tavoin oikeudellisesti tulkintaa vaativa ja ohjeis-
tuksen suhteen osin ongelmallinen. Sen vuoksi en pidä rehtorin kannanottoja oikeudellisesti täs-
sä tilanteessa sopimattomina.

4 JOHTOPÄÄTÖS
Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 2 momenttiin viitaten saatan edellä kohdas-
sa 3.3. esittämäni ohjaavat käsitykseni tiedoksi sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle että Espoon
koulutuskuntayhtymä Omnialle ja sen ammattiopistolle. Omnian tulisi käsitykseni mukaan noudat-
taa pääsykokeissa ulkomaalaislakia ja opetusalan lainsäädäntöä sillä tavoin kuten opetus- ja
kulttuuriministeriö lausunnossaan esittää.
Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennökset päätöksestäni näille tahoille.
Lähetän jäljennöksen päätöksestäni tiedoksi myös sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolle
ja Maahanmuuttovirastolle.