Kansan Uutiset: Kielitaidottomat hoitajat vaarana vanhuksille

Kansan Uutiset: Kielitaidottomat hoitajat vaarana vanhuksille 21.8.2012

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton mukaan kielitaidottomia ulkomaalaisia hoitajia on vaarallista käyttää vanhustenhoidossa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin elokuun alussa työnsä aloittanut uusi puheenjohtaja Silja Paavola näkee, että ulkomailta värvätyt kielitaidottomat tai vajaakielitaitoiset hoitajat eivät sovi vanhustenhoitotyöhön. He voivat olla jopa vaarana vanhuksille.

Paavola viittaa tähän mm. Vaasan hankkeeseen hankkia espanjalaisia hoitajia. Hänen mukaansa muutaman kuukauden kielikurssilla ei voida saavuttaa hoitotyössä vaadittavaa ammattitaitoa.

– Esimerkiksi Vaasassa hoitajan olisi ymmärrettävä suomen lisäksi ruotsia, savoa ja mahdollisesti muita murteita, koska lähihoitaja on juuri se, joka on lähinnä potilasta. Siksi on käsittämätöntä, että nämä hoitajat aiotaan sijoittaa juuri tähän potilasta lähinnä olevana hoitotyöhön.

– Kieli on tässä työssä ykkösasia. Meillä sitä ei ole ymmärretty, painottaa Paavola

Superin puheenjohtaja arvostelee myös hoiva-avustajien käyttöä. Hänen mukaansa koko hoiva-avustajakoulutus on kyseenalaista.

– Hoitotyö on ammattityötä. Vanhusten ja vammaisten hoito vaatii erityisosaamista, jota ei saavuteta lyhyillä pikakoulutuksilla. Hoiva-avustajat eivät saa korvata koulutettua hoitohenkilökuntaa. Hoiva-avustajista ollaan luomassa uutta matalapalkka-alaa, jossa toimeentulo on uhattuna muistuttaa Paavola.

”Henkilömitoitus lakiin”

Super tukee ministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) esitystä vanhustenpalvelulakiin kirjattavasta henkilömitoituksesta. Silja Paavola uskoo, että se lakiin saadaan.

– On selkeitä näyttöjä vanhustenhoidon todellisista ongelmista. Ongelmat johtuvat pääosin siitä, ettei työpaikoille palkata riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa. Paikoin voidaan puhua lähes heitteillejätöstä.

– Suomessa ollaan lähellä passiivista eutanasiaa vanhustenhoidossa, Paavola varoittaa.

– Laitoshoidon ja kotihoidon vastakkainasettelu on vienyt keskustelua pois varsinaisesta ongelmasta ja ratkaisusta. SuPerin tavoitteena on, että laitos- ja kotihoitoon saadaan henkilöstömitoitus lakisääteiseksi. Kotihoidossa ei ole käytössä edes suosituksia. Suositusten saaminen auttaisi määrittämään sitovia määräyksiä.

– Henkilöstömitoituksen vastustajat väittävät, että minimistä tulisi maksimi. Superin tavoite on, että henkilöstömitoitus olisi 0,8. Jos lakiin kirjataan henkilöstömitoitukseksi 0,7 ja tästä tulisi minimi, olisi se huomattava parannus nykyiseen tilanteeseen. Useassa yksikössä ei päästä edes 0,5:n mitoitukseen. Laki on niitä yksiköitä varten, jotka eivät noudata suosituksia, muistuttaa Paavola.