Yle: Ukrainalaisten turvapaikkahakemukset Suomeen lisääntyneet nopeasti 1.9.2014
Ukrainalaisten turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut loppukesästä huomattavasti. Maahanmuuttovirasto on saanut tähän mennessä jo lähes 200 hakemusta. Vielä kesän alussa hakemuksia oli kolmisenkymmentä. Moni turvapaikanhakija on ollut kausitöissä suomalaisilla marjatiloilla.
Ylen A-studion haastattelema Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo tilanteen muuttuneen loppukesällä selvästi.
– Kesällä hakemuksia on tullut 20–30 viikossa. Kaikkiaan ukrainalaisten turvapaikkahakemuksia on tällä hetkellä 191.
– Kyllä voidaan puhua ilmiöstä. Ukrainalaiset ovat jo toiseksi suurin turvapaikanhakijaryhmä irakilaisten jälkeen. Mutta heinä-elokuussa ukrainalaiset ovat olleet suurin ryhmä, kertoo Esko Repo Maahanmuuttovirastosta.
Marjatiloilla oli kausitöissä tänä kesänä 6 000 ukrainalaista, joista 1 000 henkilöä on Itä-Ukrainasta. Maahanmuuttovirastossa osattiin odottaa hakijatulvaa Ukrainan tilanteen kärjistyessä.
– Tilanne ei oikeastaan yllättänyt. Kansainvälisten kriisien syntyessä ja ihmisten liikkuessa voi tällaisia "hakijaryöpsähdyksiä" tulla. Tämähän on vielä maltillista verrattuna esim. Ruotsin viime vuosina saamiin hakijamääriin, Repo muistuttaa.
Tähän mennessä on tehty jo ensimmäiset 53 ukrainalaista hakijaa koskevaa turvapaikkapäätöstä. Vain yhdelle myönnettiin turvapaikka, sekin muun kuin henkilön suojelun tarpeen perusteella. Hakijoista 31 sai kielteisen päätöksen. Osa hakijoista palautetaan nk. Dublin-sopimuksella käsittelemään turvapaikkahakemusta EU-maahan, josta ovat saapuneet Suomeen. Osa myös peruutti hakemuksensa.
– Päätösjakautuma antanee hyvin suuntaa sille, minkälaisia päätöksiä tulee jatkossakin, jos hakijaprofiili ja perustelut ovat samanlaiset kuin tähän asti hakijoilla. Muistutan vielä, että tietenkin kaikki hakemukset tutkitaan yksilöllisesti, toteaa johtaja Esko Repo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksiköstä.
Riittävätkö viranomaiset resurssit?
Turvapaikkahakemusten ennätysvuosi oli 2009, jolloin virastossa oli käsiteltävänä 5 988 hakemusta. Tällä hetkellä Maahanmuuttovirastossa seurataan tiiviisti tilanteen kehitystä ukrainalaisten turvapaikkahakijoiden suhteen.
– Elokuun hakijamäärä olevan 350–400 välillä. Ennätyskuukausi on vuoden 2008 lokakuu, jolloin tuli yli 631 hakijaa. Jos hakijamäärät viimeisinä neljänä kuukautena ovat elokuun luokkaa, tulisi kokonaismäärä olemaan vuoden lopulla noin 3 500.
– Viraston turvapaikkayksikön resurssit on mitoitettu suoriutumaan kohtuullisesti maksimissaan 4 000 hakijan hakemusten käsittelystä. Jos määrät ovat sellaisia, että jo heti nähdään että käsittely ruuhkautuu pahasti ja vastaanottokulut kasvavat ja vastaanottokeskusten tilat loppuvat, haemme lisätalousarviossa lisää rahaa määräaikaisiin virkoihin. Vuoden 2008–2009 ruuhkan purkuunhan saimme lisäresursseja, turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo Ylen A-studiolle.
Hakijoiden sukupuolijakauma tasan
Ylen A-studio pyysi Maahanmuuttoviraston maatietopalvelulta tietoa hakijoiden profiilista. Maatietopalvelun mukaan turvapaikanhakijoista suurin osa on Itä-Ukrainasta, Luhanskin alueelta. Enemmistö on ukrainalaisia, mutta joukossa on myös venäjänkielisiä. Venäjänkieliset ovat kaikkialta Ukrainan alueelta.
Hakijoiden ikäjakauma on 15–55 välillä ja suurin osa avioliitossa, edustaen koulutus- ja ammattitaustoja laidasta laitaan.
Hakijoiden sukupuolijakauma menee tasan. Ukrainalaiset naiset ja miehet ovat hakeneet yhtä paljon turvapaikkaa Suomesta, ilmenee Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tiedoista A-studiolle.
Hakijat perustelevat turvapaikanhakua Ukrainan yleisellä turvallisuustilanteella.
"En halua sotaan kansaani vastaan"
Ukraina palautti kesällä asevelvollisuuden 18–25-vuotiaille miehille. Lisäksi Ukraina on kutsunut osittaisen liikekannallepanon, joka koskee koko Ukrainan aluetta lukuun ottamatta Venäjän valtaamaa Krimiä.
Kesällä Suomessa marjatilalla työskennelleet Keski-Ukrainasta kotoisin oleva Roman Zelenyi, 45 vuotta ja Donetskin alueelta oleva Ruslan Minenkov, 32 vuotta odottavat turvapaikkapäätöstä Helsingin Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa.
Molempien viisumi on päättynyt Suomessa. Romanilla olisi palvelukseen astuminen Ukrainan armeijassa. Määräys koskee miehiä, jotka ovat suorittaneet aiemmin asepalveluksen ja omaavat jotain erityisosaamista.
Romanin ja Ruslanin mukaan palvelukseen on kutsuttu jopa 60-vuotiaita miehiä.
– Tärkein syy turvapaikan hakemiselle on se, että en halua sotaan. Joutuisin sinne, sillä olen entinen sotilas. Olen palvellut merijalkaväessä ja olen asevelvollinen. Kuulun sellaiseen ikäluokkaan, joka on velvollinen lähtemään sotaan, kertoo Roman A-studiolle.
Romanin käsitys Ukrainan sodasta ja omasta vakaumuksesta on selvä.
– Taistelen kaikin mahdollisin laillisen keinoin todistaakseni, että tämä turvapaikka on minulle välttämätön. En halua osallistua sotaan omaa kansaani vastaan ja puolustaa jonkun toisen taloudellisia etuja. Mielestäni tässä sodassa on kyse siitä. Tässä ovat kyseessä jonkun taloudelliset vaikutuspiirit, jonkun suuret taloudelliset intressit, suuret rahat.
Nuoremmalla Ruslanilla ei ole enää sukua Itä-Ukrainan Donetskin alueella. Mies on selvästi ahdistunut, epätoivonenkin omasta tilanteesta.
– Tällä hetkellä minulla ei ole mitään paikkaa, minne lähteä. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa. Eikä mitään keinoa, millä lähteä jonnekin muuhun maahan. Siksi anon turvapaikkaa, jotta saisin jäädä tänne, Ruslan vetoaa.
– Minä olen rauhaa rakastava ihminen, minä en tapa toisia ihmisiä. Siksi en halua sotaan. Varsinkin koska tämä ei ole mielestäni sotaa, vaan järjettömyyttä.
Lisää aiheesta illan A-studiossa ma 1.9. klo 21:00 TV1.