YLE Helsinki: Helsinki haluaa maahanmuuttajanaiset suomen kielen oppiin 5.1.2010
Helsinki selvittää maahanmuuttajanaisten mahdollisuudet suomen kielen oppimiseen. Suuri osa maahanmuuttajanaisista hoitaa lapsiaan kotona. Kieliopetukseen osallistuminen vaatii samanaikaisen lastenhoidon järjestämistä.
Helsingissä on tällä hetkellä kaksi paikkaa, joissa keskitytään maahanmuuttajanaisten kotouttamiseen.
Hakaniemenrannassa sijaitsevassa Perhetalo Sahramissa maahanmuuttajanaiset oppivat suomen kielen alkeet ja saavat apua erilaisten lomakkeiden täytössä ja heitä koskevien päätösten ymmärtämisessä, eli kotoutuvat.
Pakistanislaistaustainen Sajida ja Turkin kurdi Zakire ovat päässeet irroittautumaan kotoa ja opiskelleet suomea tämän syksyn ajan.
– Minä olen kotoisin Pakistanista. Minulla on kolme lasta, yksi poika ja kaksi tyttöä. Minä olen naimisissa. Minun mies on työssä ravintolassa. Hän on omistaja, Sajida kertoo suomeksi.
– Minun tyttö ja poika puhuu suomi kotona, hyvin puhuu suomi. Kaupassa minun poika on minun pieni tulkki, Zakire jatkaa.
Helsingissä on kaksi paikkaa maahanmuuttajanaisten kotouttamiseen
Hakaniemessä ja Mellunmäessä maahanmuuttajanaisille järjestetään lukuvuoden mittaisia suomen kielen kursseja. Tulijoita kursseille on tällä hetkellä paljon enemmän kuin mitä niille voidaan ottaa. Myös naisten lähtötaso kielen oppimiseen vaihtelee.
Maahanmuuttajanaisten kielenoppimistarpeet selvitetään nyt koko kaupungin alueella, kertoo kehittämiskonsultti Merja Svensk Helsingin sosiaalivirastosta.
– Miten vanhemmat kykenevät tukemaan lapsiaan koulunkäynnissä ja kasvattamaan heitä kahteen kulttuuriin, niin siihen ehdottomasti tarvitaan kieli.
Naisten ja äitien kielitaito tukee maahanmuuttajanuorten koulumenestystä
Keskittyminen perheenäiteihin kannattaa. Nimenomaan naisten kielitaidon parantaminen tukee myös jälkikasvun koulumenestystä ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Muutosta asenteissa on maahanmuuttajien kanssa työskentelevien kokemusten mukaan tapahtunut jo kymmenessä vuodessa. Maahanmuuttajien keskuudessa naisten kielenopiskelua ja hakeutumista työelämään on vähitellen opittu arvostamaan.
– Maahanmuuttajanaiset ovat merkittävä resurssi ja meidän kannattaa panostaa heihin. Kuitenkin kyse on työikäisistä naisista, joilla on kymmeniä, kymmeniä vuosia työikää vielä edessäpäin ja intoa myös sinne työelämään mennä, Merja Svensk tähdentää.
YLE / Suvi Vesalainen