torstai 14. tammikuuta 2010

YLE: Vähemmistövaltuutettu: Ikähuijaus ei olekaan yleistä turvapaikanhaussa

YLE Uutiset: Vähemmistövaltuutettu: Ikähuijaus ei olekaan yleistä turvapaikanhaussa 14.1.2010

päätöksissä (pdf)

Iän väärin ilmoittaminen ei ole turvapaikanhaussa niin yleistä kuin on luultu, väittää vähemmistövaltuutettu. Lasten turvapaikkamenettelyä selvittäneen Johanna Suurpään mielestä ikätestien tekeminen tulisikin harkita Suomessa uudelleen.

Selvityksessä julkaistaan ensi kertaa tilastotietoa Suomessa hakijoille tehdyistä iänmäärityksistä. Aineiston perusteella saatu tieto ei tue olettamaa, että alaikäisten turvapaikkahaussa iän ilmoittaminen väärin olisi hyvin yleistä.

Toisaalta Helsingin ulkomaalaispoliisin mukaan heidän selvityksissään yli puolet testatuista on osoittautunut täysi-ikäisiksi.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on huolissaan niin sanotuista Dublin-päätöksistä, joissa hakija palautetaan toiseen EU-valtioon. Eräissä tapauksissa lapsi on joutunut palautusmaassa kadulle. Suurpää suosittaa, ettei lapsia palauteta niihin maihin, joissa ei kyetä takaamaan lapsen oikeuksia.

Vähemmistövaltuutetun selvitys luovutetaan torstaina maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (r.).

_______________________________________________________

Tiedote: Lapsia vai turvapaikanhakijoita?

Turvapaikanhakijalasten etu ja oikeudet eivät toteudu riittävästi

Vähemmistövaltuutetun toimisto selvitti lapsen edun toteutumista turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä. Tulosten mukaan lapsen edun toteutumisessa on puutteita. Lapsen etua ei aina riittävästi selvitetä esimerkiksi ennen alaikäisen palautusta ensimmäiseen turvapaikkamaahan.
- Tulisi nähdä että alaikäiset turvapaikanhakijatkin ovat lapsia. Lapsen etu tulisi huomioida heitä koskevissa päätöksissä YK:n lapsisopimuksen mukaisesti, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää painottaa.

Selvityksen pääpaino on ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijalasten asemassa ja kohtelussa. Selvitystä varten kuultiin alaikäisten turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa mukana olevia viranomaisia ja lapsen etuun perehtyneitä järjestöjen edustajia sekä alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista, jonka mukaisesti lapsen etu tulee arvioida kaikessa poliittisessa, lainsäädännöllisessä ja käytännön päätöksenteossa, joka koskee mm. turvapaikanhakijalasta. Arvio lapsen edusta tulisi vähemmistövaltuutetun suosituksen mukaan kirjata päätöksiin nykyistä selkeämmin.

Selvityksen mukaan mm. iänmäärityksen tekeminen tulisi harkita uudelleen. Iänmäärityksiä ei tulisi tehdä ainoastaan lääketieteellisten testien perusteella, jotka antavat vain arvion henkilön luuston kehitysasteesta, vaan lapsen kehitystä tulisi arvioida kokonaisvaltaisemmin.

Selvityksessä julkaistaan myös ensimmäistä kertaa tilastotietoa tehdyistä iänmäärityksistä. Saatu tieto ei tue olettamaa siitä, että iän ilmoittaminen väärin olisi hyvinkin yleistä. Myös tapauksia, joissa hakijan kertomuksen ja tutkimustuloksen välillä ei ollut ristiriitaa oli aineistossa runsaasti. Aineistossa analysoitiin yhteensä 98 lausuntoa vuosilta 2008-09, ja niistä 40:ssä ei todettu ristiriitaa hakijan kertomukseen. Valtaosasta alaikäisistä hakijoista iänmääritystä ei ollut tehtykään. Vähemmistövaltuutettu kiinnittää myös huomiota siihen, ettei hakija itse voi pyytää iänmääritystä.

Vähemmistövaltuutettu katsoo, että lapsen etua ja ihmiskaupan uhriutumisriskiä tulisi selvittää myös palautettaessa alaikäisiä hakijoita ns. Dublin-asetuksen mukaisesti muihin EU-maihin. Lapsia, joilla on fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia tai jotka ovat kertomuksensa mukaan kokeneet väkivaltaa matkalla Suomeen, palautetaan selvityksen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan valtioon. Eräissä tapauksissa lapsi on kertonut joutuneensa asumaan kadulla kyseisessä maassa. Selvitys suosittaa, että alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita turvapaikanhakijoita ei tulisi palauttaa tämän hetkisten tietojen nojalla valtioihin, joissa vastaanottojärjestelmä ei kykene varmistamaan lapsen oikeuksia ja ehkäisemään uhriutumista ihmiskaupalle.

Selvityksen laati vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastaja Annika Parsons. Tutkimus julkistetaan 14.1.2010 pidettävässä seminaarissa ja luovutetaan maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille.

Selvitys ” Lapsen edun toteutuminen turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä” julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja sitä on jaossa julkistamisseminaarissa. Tutkimus on myös tilattavissa osoitteesta ofm@ofm.fi tai sen voi tulostaa netistä osoitteesta www.ofm.fi julkaisupäivän jälkeen.

__________________________________________

Helsingin Sanomat/STT: Tutkimus: Turvapaikanhakijat valehtelevat ikänsä luultua harvemmin

Nuoret turvapaikanhakijat näyttäisivät valehtelevan ikänsä harvemmin kuin monesti luullaan, kertoo vähemmistövaltuutetun toimiston tekemä selvitys.

Hieman laskutavasta riippuen epärehellisten ilmoitusten osuus on 12–20 prosenttia.

Alaikäiset turvapaikanhakijat saavat esimerkiksi paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin täysi-ikäiset. Lisäksi heidän vanhempansa voivat hakea oleskelulupaa.

Viime vuonna Suomeen tuli ilman holhoojaa yli 500 alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista yli sadan ikä arvioitiin hampaita ja luustoa tutkimalla.

________________________________________________


Iltalehti/STT: Turvapaikanhakijat valehtelevat ikänsä luultua harvemmin

Nuoret turvapaikanhakijat näyttäisivät valehtelevan ikänsä harvemmin kuin monesti luullaan, kertoo vähemmistövaltuutetun toimiston tekemä selvitys.


Suomeen on kahden viime vuoden aikana tullut selvästi aiempaa enemmän alle 18-vuotiaita turvapaikanhakijoita, jotka saapuvat maahan ilman vanhempia tai holhoojaa. Toissa vuonna heitä oli 706 ja viime vuonna 544 henkeä. Eniten nuoria tulee Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.

Ylitarkastaja Annika Parsonin Vähemmistövaltuutetun toimistolle tekemä selvitys kertoo, ettei lapsen etu läheskään aina toteudu, kun turvapaikkapäätöksiä tehdään. Selvitys luovutettiin maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille torstaina.

Lapsi vai ei

Vain harvalla tulijalla on mukanaan luotettava henkilöllisyystodistus, minkä vuoksi todellisen iän vahvistaminen on vaikeaa. Epäselvissä tapauksissa käytetään yhä useammin hampaiden ja luuston tutkimiseen perustuvaa iän arviointia. Menetelmä ei kuitenkaan ole niin tarkka, että sen perusteella voisi arvioida ihmisen täsmällisen syntymävuoden.

Viime vuonna arviointeja tehtiin toistasataa.

Julkisessa keskustelussa on noussut esiin epäilys, että moni turvapaikanhakija valehtelee ikänsä. Yksi syy väärän iän ilmoittamiseen on se, että alaikäisellä lapsella on oikeus tuoda maahan myös vanhempansa.

Epärehellisyyden puolesta näyttävät puhuvan myös tilastot. Iänmääritykseen tammikuusta syyskuuhun 2009 lähetetyistä turvapaikanhakijoista yli puolet arvioitiin täysi-ikäisiksi.

Vähemmistövaltuutetun selvitys kuitenkin toteaa, että arviointiin joutuvat vain ne, joiden poliisi arvelee olevan täysi-ikäisiä. Kun mukaan otetaan myös ne, joiden oma ilmoitus vaikuttaa uskottavalta, ikänsä valehtelevien osuus laskee 12 prosenttiin.

Malttia palautuksiin

Selvityksessä haastateltiin yhdeksää turvapaikkaa hakenutta lasta, joiden kertomuksista kävi ilmi, etteivät he useinkaan ymmärrä, mitä viranomaiset tekevät. Selvityksessä myös ehdotetaan, että iänarviointiin suostumisesta pitäisi tehdä aidosti vapaaehtoista, mitä se ei tällä hetkellä käytännössä ole.

Muutenkin selvityksen viesti on varsin kriittinen. Erityisesti arvostellaan niin sanotun Dublin-asetuksen tulkintaa, jonka mukaan alaikäisetkin turvapaikanhakijat palautetaan, jos he ovat aiemmin hakeneet turvapaikkaa toisesta EU-maasta. Näin voidaan tehdä, vaikka lapsi olisi joutunut ensimmäisessä maassa esimerkiksi väkivallan kohteeksi.

Selvityksen mukaan tulisi erityisesti välttää lasten palauttamista Italiaan, Kreikkaan ja Maltalle.


Turvapaikanhakijakin on lapsi

- Vähemmistövaltuutetun selvitys esittää useita parannuksia turvapaikkaa hakevien lasten etujen turvaamiseksi.

- Alaikäistä turvapaikanhakijaa on kohdeltava ensisijaisesti lapsena.

- Iänmäärityksen ei pitäisi perustua vain yhteen menetelmään, vaan sen pitäisi olla moniosainen ja laaja arvio.

- On luovuttava ulkomaalaislain muutoksesta, jonka mukaan Suomessa asuvan alaikäisen perheenkokoajan tulee olla alaikäinen vielä perheenyhdistämisestä päätettäessä.

- Lasten edustajien koulutusta on lisättävä ja heidän mahdollinen rikostaustansa selvitettävä.
klo 10.26
Avainsanat: , , , ,