Aamulehti: Suomessa maahanmuuttajien ja kantaväestön koulutusero on Euroopan suurin

Aamulehti/STT: Suomessa maahanmuuttajien ja kantaväestön koulutusero on Euroopan suurin 8.3.2014
Ilta-Sanomat/STT: Maahanmuuttajalasten kouluosaaminen laahaa 2-3 vuotta muita perässä
Iltalehti/STT: Maahanmuuttaja: Opettajat eivät vaadi meiltä tarpeeksi

Maahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.
Maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on keskimäärin 2–3 kouluvuotta jäljessä muiden tasosta, ilmenee vuoden 2012 Pisa-tutkimuksesta.

Etnisen taustan merkitystä oppimiseen selvitetään tutkimuksessa, joka valmistuu kesään mennessä.
__________________________________________


Ilta-Sanomat/STT: Maahanmuuttajalasten kouluosaaminen laahaa 2-3 vuotta muita perässä

Maahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.
Maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on keskimäärin 2–3 kouluvuotta jäljessä muiden tasosta, ilmenee vuoden 2012 Pisa-tutkimuksesta.

Moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta.

Etnisen taustan merkitystä oppimiseen selvitetään tutkimuksessa, joka valmistuu kesään mennessä. Tutkijan mukaan nyt saadut tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajia on mahdollista tukea koulussa tehokkaammin.

– Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.

_______________________________________________

Iltalehti/STT: Maahanmuuttaja: Opettajat eivät vaadi meiltä tarpeeksi

Muuttaako syntyperä seiskan kiitettäväksi arvosanaksi?

Maahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa. Näin on käynyt, vaikka Suomea on kiitetty kyvystä tukea heikoimmin menestyviä koululaisia.

Maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on keskimäärin 2-3 kouluvuotta jäljessä muiden tasosta, ilmenee vuoden 2012 Pisa-tutkimuksesta. Tutkija Heidi Harju-Luukkainen on selvittänyt Jyväskylän yliopistossa toimivan tutkijaryhmän kanssa, miksi.

Etnisen taustan merkitystä oppimiseen selvitetään tutkimuksessa, joka valmistuu kesään mennessä. Tutkimus on laatuaan ensimmäisiä Pisa-maissa.

- Suomella on perinteisesti ollut maine maana, joka osaa tukea heikkoja opiskelijoita. Tämän Pisa-tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan näytä pätevän niihin, joilla on maahanmuuttajatausta, Harju-Luukkainen sanoo.

Tutkijan mukaan nyt saadut tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajia on mahdollista tukea koulussa tehokkaammin.

- Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta.

Rima liian alhaalla

Moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta.

- Tämä heikentää maahanmuuttajien mahdollisuuksia menestyä koulussa, sanoo abiturientti Naima Farah.

Turussa asuva, Somaliassa syntynyt Farah sivuaa blogissaan usein kouluaiheita.

- Jos suomalainen lapsi saa arvosanan 7, opettaja kannustaa sanomalla, että oppilas olisi voinut pärjätä paremmin. Kun seiskan saa maahanmuuttaja, opettaja kiittää ja onnittelee.

Kilpailu ja pääsyvaatimukset jatkokoulutuksessa kasvavat.

- Kaikkia lapsia pitää kannustaa ylittämään itsensä, Farah painottaa.

Tutkijan mukaan opettajien on tiedostettava omat asenteensa ja tapansa suhtautua syntyperään.

- Monikulttuurisuudessa ei voi olla koskaan täysinoppinut.

Hallussa neljä kieltä

Farah myöntää, että kaikki maahanmuuttajaperheet eivät pidä koulunkäyntiä ja ammattikoulutusta ensiarvoisina. Hänen mielestään tämä kuitenkin yleistetään koskemaan kaikkia maahanmuuttajia.

Esimerkiksi Farahin perhe on pitänyt koulutusta tärkeänä. Hän puhuukin sujuvasti neljää kieltä.

- Moni maahanmuuttaja on hyvin kunnianhimoinen. Eräs ystäväni tuli Suomeen 12-vuotiaana, eikä puhunut lainkaan suomea. Nyt hän opiskelee lääkäriksi.

Lukuisat koulut ottavat nyt ensi kertaa oppilaiksi maahanmuuttajia.

- Tästäkin syystä opettajilla on hyvin eritasoisia valmiuksia, muistuttaa opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

Useimmat maahanmuuttajalapset osallistuvat vuoden valmistavaan koulutukseen esikoulussa tai peruskoulutasolla ennen kuin aloittavat varsinaisen koulun. Tässä opitaan ennen muuta suomea tai ruotsia.

- Kielitaidon puute on tärkein syy siihen, että maahanmuuttajaoppilaat menestyvät muita huonommin. Tämä on kansainvälinen ilmiö, Nissilä sanoo.

VIISI PROSENTTIA ULKOMAALAISTAUSTAISIA
- 2007: Opetushallitus käynnisti hankkeen auttamaan paikallishallintoa ja kouluja tukemaan maahanmuuttajalapsien koulutusta. Hankkeeseen on osallistunut 49 kuntaa.
- Lasten määrä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, oli peruskoulun luokilla 1-9 yhteensä 25 347 vuonna 2012. Heitä oli 4,8 prosenttia näiden ikäluokkien koululaisista.
Lähde: Opetushallitus