Yle: Tutkija vaatii keskustelua Suomen terrorismin torjunnan keinoista

Yle: Tutkija vaatii keskustelua Suomen terrorismin torjunnan keinoista 7.3.2014
MTV3: Jemenissä siepattu: Kokemus syvensi kuvaa jihadismista

Leena Malkki näkee yksilöiden radikalisoitumiseen estämisessä oikeudellisia ja eettisiä ongelmia; vaarana on, että terroristeiksi leimataan huomattavasti todellisen uhan aiheuttajia suurempi ihmisryhmä.

Helsingin yliopiston terrorismintutkija Leena Malkin mielestä Suomessa olisi keskusteltava siitä, ovatko terrorismin torjunnan nykykeinot riittäviä.

Yliopistorehtori Malkki sanoi Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa, että muihin länsimaihin verrattuna Suomessa on käytössä suppea keinovalikoima terrorismin torjuntaan.

– Siinä mielessä ei ole ainakaan ylireagoitu. Tämä on varmasti tulevaisuuden kysymys. Suojelupoliisi on ihan perustellusti painottanut viimeiset viisi vuotta, että Suomessa olevien riskihenkilöiden määrä on kasvanut. Tätä kautta myös uhkakuvassa, vaikkakin se on edelleen matala, on tapahtunut muutosta. Varmasti jossain vaiheessa täytyy käydä keskustelu siitä, onko tämä nykyinen terrorismintorjunnan kehys riittävä.

Malkki totesi, ettei asiasta juuri käydä poliittista tai julkista keskustelua. Malkin mukaan terrori-iskujen torjuntaa on kehitetty Suomessa viranomaisvetoisesti.

– Poliitikkoja aihe ei kiinnosta. Tämä on hankala aihe ottaa esille saamatta tietynlaista leimaa otsaan. Soisin tämän muuttuvan. Tässä on kuitenkin sellaisia asioita, joista päättäjien olisi syytä laajemminkin tulevaisuudessa puhua.

Ketkä ovat terrorismin ennaltaehkäisyn kohderyhmä?

Suomessa terrorismintorjunnan painopiste on tuoreen strategian mukaan terrorismin ennaltaehkäisyssä - tavoitteena on estää sekä Suomessa tapahtuva että Suomesta ulkomaille suuntautuva terroritoiminta.

Valtioneuvosto julkisti torstaina kansallisen terrorismin torjunnan strategian vuosille 2014-2017. Malkki sanoi, että Suomen linjassa näkyvät vahvasti neljä Euroopan unionin terrorismintorjunnan pilaria: ennaltaehkäisy, suojaus, toiminnan estäminen ja varautuminen.

Terrori-iskujen ennaltaehkäisyssä on kiinnitetty erityishuomiota yksilöiden radikalisoitumiseen ja sen estämiseen. Suojelupoliisin mukaan Suomesta on osallistunut kymmeniä henkilöitä taisteluihin eri konflikteissa muun muassa Syyriassa. Supo seuraa etenkin näiden Suomeen palaavien ihmisten aiheuttamaa turvallisuusuhkaa. Malkki näki ajattelussa monia oikeudellisia ongelmia.

– Tämä on todella hankala toimintalue monilla tavoin. Jos pyritään ennaltaehkäisemään, jotain mitä ei ole tapahtunut, niin ketkä ovat kohderyhmä. Miten pystytään määrittelemään mihin ja keihin pitää vaikuttaa. Toinen ongelma on, että radikalisoitumisen tunnusmerkit sopivat erittäin paljon isompaan väestöryhmään kuin todellisen riskin aiheuttajat. Riski on, että terroristeiksi leimataan isompia ryhmiä, ja loppujen lopuksi vain kärjistetään tilannetta.

Malkin mukaan Norjan vuoden 2011 terrori-iskut ovat laajentaneet terrorismin fokusta Suomessa ja EU-tasolla. Myös Tukholman epäonnistunut itsemurhaisku on vaikuttanut huomattavasti Suomen strategiseen valmistautumiseen. Aiemmin keskityttiin pitkälti ääri-islamistiseen al-Qaidaan yhteydessä olevaan terrorismiin.

________________________________________

MTV3: Jemenissä siepattu: Kokemus syvensi kuvaa jihadismista

Suojelupoliisin tuoreen arvion mukaan Suomesta ja muualta Euroopasta lähdetään yhä useammin taistelemaan Syyrian sisällissotaan.

Suomalaistutkija Atte Kaleva pitää Supon esittämiä lukuja ainakin jossain määrin huolestuttavina.

– Jostain syystä Syyria koetaan Euroopassa ja Suomessakin läheisemmäksi. Ei tässä nyt kannata mitään dystopioita (tulevaisuuden epätoivottava yhteiskunta) tulevaisuudesta maalailla, mutta onhan tämä tietyssä mielessä huolestuttavakin kehitys mikä on nähtävissä. Haluan kuitenkin korostaa, että vielä ei ole mitään syytä paniikkinappulan painamiseen.

"Uskonnollinen motivaatio pätee Suomessakin"

Kaleva ei osaa tarkalleen sanoa, miksi Suomesta halutaan lähteä juuri Syyriaan.

– Tämä on vaikea kysymys. Tietysti uskonnollinen motivaatio on siellä taustalla, ei sitä kannata kiistää tai vähätellä, että se pätee kyllä Suomessakin.

Supon arvion mukaan Suomesta on lähtenyt jopa 40 henkilöä taistelemaan ääri-islamistien puolelle Syyriaan. Samalla myös sodasta palaavien jihadistiveteraanien lukumäärä on lisääntymässä Euroopassa.

Kalevan mukaan taistelijoiden palaaminen Suomeen ja Eurooppaan saattaa muodostaa tulevaisuudessa jonkinlaisen riskitekijän.

– Tietyssä mielessä näin voi olla. Näin kävi hyvin voimakkaasti Afganistanin jihadin jälkeen, kun taistelijat palasivat takaisin arabimaihin, ja heitä ei otettukaan siellä vastaan sankareina vaan pistettiin vankilaan. Kyllähän se loi sellaisen tilanteen, mistä nyt kärsitään Jemenissä ja Saudi-Arabiassakin.

Ääri-islamin kolme vaihtoehtoa

Porin Prikaatissa työskentelevä Kaleva valmistelee parhaillaan väitöskirjaa ääri-islamista Turun yliopistoon. Al-Qaidan tapaisen islamistisen ääriliikkeen tulevaisuudelle hän hahmottaa kolme mahdollista skenaariota.

– Saattaa olla, että se sirpaloituu entisestään. Tai sitten se muuttuu tällaiseksi järjestäytyneen rikollisuuden osaksi, jolloin kuvaan tulee mukaan muun muassa huumekauppaa, ihmiskauppaa ja prostituutiota. Yksi vaihtoehto on, että jihadistit alkavat julistaa toinen toisiaan epäislamistisiksi, jolloin kyllä se koko ajatusmalli hajoaa siihen.

Atte Kalevalla on tutkimusaiheeseensa poikkeuksellisen konkreettinen tuntuma. Kaleva ja hänen vaimonsa siepattiin vuoden 2012 lopulla Jemenissä.

Kaikessa kauheudessaan usean kuukauden sieppausaika syvensi tutkijan näkemystä jihadismista.

– Kyllä se on laajentanut näkemystä siitä tavallisen jihadistin maailmankuvasta, miten se rakentuu ja miten hän ajattelee asioista. Se, että yritin saada heidät kohtaamaan minut ihmisenä, tarkoitti totta kai myös sitä, että itse jouduin kohtaamaan heidät ihmisenä.

– Tällainen tietynlainen demonisaatio on ehkä karissut, ja voi nähdä sen ihmisen siellä kamalienkin ja väkivaltaisten aatteiden takana, Kaleva sanoo.

Atte Kaleva puhui jihadismista Bank of ideas -ajatushautomon Syyriaa käsittelevässä seminaarissa tänään Helsingissä.