Yle: Räsänen: Ulkomaalaislain porsaanreikä voinut muodostua ei-toivotuksi vetotekijäksi

Yle: Räsänen: Ulkomaalaislain porsaanreikä voinut muodostua ei-toivotuksi vetotekijäksi 13.10.2014
Päivi Räsänen: Humanitaarisen maahanmuuton voimavarat suunnattava oikein (blogi)

Hallituksen esitys vapaaehtoisen paluun vakiinnuttamisesta annettiin eduskunnalle syyskuun lopulla.

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan ulkomaalaislain porsaanreikä on muodostumassa ei-toivotuksi vetotekijäksi Suomelle.

Räsänen mukaan korkeimman hallinto-oikeuden viime vuonna tekemä päätös tilapäisen oleskeluluvan myöntämisestä henkilöille, joita ei ole onnistuttu poistamaan maasta, on saattanut johtaa pykälän hyväksikäyttöön.

– Päätöksen jälkeen myönnettyjen tilapäisten oleskelulupien määrä on kymmenkertaistunut, Räsänen sanoo.

Suomi on Räsäsen mukaan ainoa maa, jossa järjestelmä on voimassa. Sen perusteella maasta poistamispäätöksen saanut henkilö, jolla ei ole lakiin tai kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvaa perustetta jäädä Suomeen, voi itse päättää maahan jäämisestään, mikäli hän tulee tietystä maasta ja vastustaa paluutaan kotimaahansa.

– Pääsääntöisesti henkilöt, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen eivätkä lähde omaehtoisesti maasta, poistetaan maasta. Ongelmana on 4-5 maata, jotka eivät suostu ottamaan vastaan henkilöitä, jotka eivät itse tee yhteistyötä palaamisekseen, Räsänen sanoo.

Muun muassa pakolaisapu on ilmaissut huolensa ilman lupaa Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten lisääntymisestä. Vapaaehtoisen paluun järjestelmän tavoitteena olisi tarjota kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille mahdollisuus palata vapaaehtoisesti kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa.

Ministerin mukaan valtioneuvosto ryhtyy tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi, mikäli laittomasti maassa oleskelevien määrä esityksen toteutumisen myötä merkittävästi kasvaa.

Räsäsen mukaan humanitaarisen maahanmuuton voimavarat tulee osoittaa heille, jotka ovat avun ja turvan tarpeessa, eikä heille, jotka voivat turvallisesti palata kotimaahansa.

_____________________________________


Päivi Räsänen: Humanitaarisen maahanmuuton voimavarat suunnattava oikein (blogi)

Pakolaisavun hiljattaisessa kannanotossa pelätään ilman laillista lupaa maassamme oleskelevien ulkomaalaisten lisääntyvän voimakkaasti, kun vapaaehtoisen paluun hankkeeseen liittyvät lakimuutokset tulevat voimaan. Vapaaehtoisen paluun kannusteet tukevat paluuta, ja siksi on epätodennäköistä että lakien voimaantulo merkittävästi lisää laitonta oleskelua. Valtioneuvosto ryhtyy kuitenkin tarvittaviin lainsäädännöllisiin tai muihin toimiin tilanteen korjaamiseksi, mikäli laittomasti maassa oleskelevien määrä esityksen toteutumisen myötä merkittävästi kasvaa.

Humanitaarisen maahanmuuton voimavarat tulee osoittaa heille, jotka ovat avun ja turvan tarpeessa, esimerkiksi vahvistamalla kiintiöpakolaisjärjestelmää, sen sijaan että asutamme vastaanottokeskuksiin henkilöitä, jotka voivat turvallisesti palata kotimaahansa.

Viime vuonna korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, että voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan henkilöille, joita ei ole onnistuttu poistamaan maasta, on annettava tilapäinen oleskelulupa. Tilapäisestä oleskeluluvasta seuraa parin vuoden päästä käytännössä jatkuva oleskelulupa, joka johtaa pysyvään oleskeluun. Maasta poistamispäätöksen saanut henkilö, jolla ei ole lakiin tai kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvaa perustetta jäädä Suomeen, voi käytännössä itse tehdä päätöksen maahan jäämisestään, mikäli hän tulee tietystä maasta ja vastustaa paluutaan kotimaahansa, esimerkiksi kieltäytymällä ottamasta vastaan matkustusasiakirjoja tai pyytämästä niitä oman maansa edustustosta. Tämän seurauksena hän on myös oikeutettu vastaanottokeskuspalveluihin. Kyse on siis henkilöstä, jonka kohdalla on todettu, että turvapaikan tarvetta ei ole, hänen paluunsa kotimaahan olisi turvallista ja paluu olisi järjestettävissä.

On merkkejä siitä, että ulkomaalaislain porsaanreiästä on muodostumassa ei-toivottu vetotekijä maahamme. Päätöksen jälkeen myönnettyjen tilapäisten oleskelulupien määrä on kymmenkertaistunut. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa on tällainen järjestelmä. Vapaan liikkuvuuden Schengen alueella Suomella on myös erityinen vastuu siitä, että pystymme poistamaan maastamme esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistyneen, yleistä järjestystä vaarantavan henkilön.

Pääsääntöisesti henkilöt, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen eivätkä lähde omaehtoisesti maasta, poistetaan maasta. Ongelmana on 4-5 maata, jotka eivät suostu ottamaan vastaan henkilöitä, jotka eivät itse tee yhteistyötä palaamisekseen. Ongelmallisten maiden kanssa on pyritty neuvottelemaan yhteistyöstä palautusten toteuttamiseksi.

Tilanne on ongelmallinen myös kansainvälistä suojelua hakevien, eri maista tulevien henkilöiden keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun jostain maasta tuleva samassa asemassa oleva saa jäädä ja toisesta ei. Viranomaisen suorittama perusteellinen turvapaikkatutkinta on turhaa, mikäli henkilö voi lopulta itse päättää, jääkö hän maahan ja vastaanottopalvelujen piiriin.

Vapaaehtoisen paluun lakihankkeeseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan tilapäistä oleskelulupaa ei myönnettäisi, jos henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus palata kotimaahansa. Myös oikeus vastaanottokeskuspalveluihin lakkaisi. Tilapäinen oleskelulupa myönnettäisiin kuitenkin edelleen, mikäli paluu ei olisi itsestä riippumattomista syistä mahdollista. Henkilöltä edellytettäisiin myötävaikuttamista palauttamiseensa.