YLE: Vihapuhe kumpuaa peloista

YLE Keski-Pohjanmaa: Vihapuhe kumpuaa peloista 19.8.2011

Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies on huolissaan yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja Suomessakin virinneestä vihapuheesta. Hänen mukaansa kyse on hyvin usein oman itsensä korostamisesta muiden kustannuksella.

Koulutettu ihminen ei saa töitä ulkomaalaistaustansa takia, sillä työnantaja pelkää hänen palkkaamisensa johtavan ongelmiin työpaikalla. Maahanmuuttajataustaista lasta ei oteta koulun pihalla mukaan leikkeihin, eikä häntä kutsuta esimerkiksi synttäreille. Nämä ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen professorin Aila-Leena Matthiesin mukaan esimerkkejä nykypäivän Suomesta.

- Kyllä meillä saadaan tehdä vielä paljon, että esimerkiksi maahanmuuttajista tulisi aidosti yhteisön jäseniä. Heitän pallon nyt kaikille suomalaisille, en pelkästään sosiaalityöntekijöille, kouluille tai viranomaisille. Siinä yleensä voittaa, kun uskaltaa tutustua erilaisiin kulttuureihin.

Matthies muistuttaa, että samaan aikaan kun Suomi tarvitsee ikäjakaumansa takia maahanmuuttajia vastaamaan työvoiman tarpeeseen, yhteiskunta ei anna heille aitoa mahdollisuutta tulla kansalaiseksi. Aina ei nähdä esimerkiksi sitä, ettei koko Euroopassa ole yhtään sellaista valtiota, jossa olisi puhtaasti yksi kieli, yksi kansa ja yksi maa.

- Suomalaisilla on hyvin erilaisia taustoja. Unohdamme herkästi myös sen, että suomalaisia on paljon vaikkapa Ruotsissa tai Kanadassa. Sitä paitsi suomalaisuus ei aina ole asia, josta voi olla ylpeä, nostan tässä esiin esimerkiksi juuri vihanpidon.

Leimaaminen ja luokittelu vie ihmisen erityispiirteet ja arvon

Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies sanoo, että vihapuheeseen liittyvät hyvin vahvasti ihmisen oma pelko siitä, että meiltä viedään jotakin.

- Joku ei ole aivan varma omasta uskostaan tai uskonnostaan, ja hän pelkää että joku muu aate voi sen helposti syrjäyttää. Toinen taas on epävarma rakkaudestaan, ja hän pelkää, että joku muu, mies tai nainen, vie rakkauden.

Vieraat kulttuurit ovat aikojen kuluessa sulautuneet osaksi yhteiskuntaamme, ja moninaisuus lisääntyy tulevaisuudessakin. Pohjoiset hyvinvointivaltiot ovat kuitenkin yhä useille maille se malli, jota kohti tähdätään. Meillä pidetään vielä ihmisestä huolta, Matthies sanoo.

- Pohjoismaat ovat edelleen niitä parhaita paikkoja elää. Jotta hyvinvointi olisi tasaista, sen eteen pitää nyt tehdä kovasti töitä. Sosiaalinen turvallisuus ei ole ihan ilmaista.

Matthies kertoo eri tutkimuksista, jotka näyttävät toteen sen, että kun kansalaisten elintasossa on hirveän suuria eroja, pelkästään köyhät eivät voi huonosti. Samalla myös rikas kansanosa voi huonommin.

- Luottamuksen yhteiskunnassa ei tarvitse kuluttaa omaisuuksia lukkoihin ja korkeisiin aitoihin. Norjan ja Britannian tapahtumat ovat nyt aika lailla herätelleet meitä. Nyt on syytä luoda tällaista keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä. Pitäisi miettiä, kuinka voin pitää toisesta huolta, vaikka olisimme kuinka erilaisia ihmisiä.