Europa: Rasismi piiloutuu sanojen taakse

Europa: Rasismi piiloutuu sanojen taakse 16.8.2011

Rasismia vai kriittistä maahanmuuttokeskustelua? Rajanveto ei ole aina helppoa. Vihapuhe kumpuaa valtaväestön turhautumisesta, sanoo kansanedustaja Jani Toivola.

Norjan joukkomurhat nostivat huomion kohteeksi internetissä leviävät vihapuheet, joiden kohteena ovat tietyt etniset tai uskonnolliset väestöryhmät.

Sosiaalisessa mediassa on käyty jo vuosia vilkasta keskustelua maahanmuuttopolitiikasta ja maahanmuuttajista. Kannanotoista monet ovat rasistisia, vaikka sanamuodot ovatkin enemmän tai vähemmän peiteltyjä, sanoo sosiologi Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopistosta.

– Perinteisen määritelmän mukaan rasismissa ihmiset erotellaan fyysisten tunnusmerkkien avulla roduiksi, joista toiset ovat alempiarvoisia kuin toiset. Uudempi muoto on kulttuurinen rasismi, jota nykyinen maahanmuuttokriittisyyskin voi olla.

Kaikki kritiikki ei ole rasismia

Kulttuurisessa rasismissa ihmisiä erotellaan kulttuuristen piirteiden, kuten uskonnon, kielen tai tapojen perusteella.

– Tällä tavalla ihmisistä muodostetaan rodun kaltaisia ryhmiä. Rotu-käsitettä ei kuitenkaan käytetä, koska sanalla on historiallisesti huono kaiku. Seuraukset ovat kuitenkin samat: jokin ihmisryhmä leimataan muita huonommaksi käyttämällä milloin mitäkin mittaria.

Puuronen pitää joidenkin tunnettujen bloginpitäjien kirjoituksia uusrasistisina.

– Rotu-käsitettä ei yleensä mainita. Sen sijaan puhutaan uskontojen, kulttuurien ja tapojen eroista, ja asetetaan niitä arvojärjestykseen, Puuronen sanoo.

Kaikkia maahanmuuttokriittisiä kannanottoja ei kuitenkaan pidä rinnastaa rasismiin.

– Maahanmuuttopolitiikkaa voi arvostella, kuten maahanmuuttajiakin. Ratkaisevaa on tapa. Yleistäminen, leimaaminen ja karkeiden ilmaisujen käyttö on usein rasismia.

Asennemuutoksista vähän tietoa

Kriittistä keskustelua maahanmuutosta käydään kaikkialla Euroopassa.

– Asennemuutoksista Suomessa ei ole olemassa uutta luotettavaa tai vertailukelpoista tietoa. Se on kuitenkin selvää, että keskustelun sävy on koventunut, Vesa Puuronen arvioi.

Monissa muissa Euroopan maissa keskustelua maahanmuutosta on käyty jo 70-luvulta lähtien.

– Meillä asia on ollut esillä vain muutaman vuoden, kun maahan on alkanut tulla enemmän ihmisiä muualta. Toisaalta suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut aina rotujärjestelmä. Se on vain nyt noussut pintaan, kun meillä on muitakin kuin valtaväestöön kuuluvia ihmisiä.

Kantaväestön hätä lietsoo rasismia

Kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) mielestä ilmiö liittyy suomalaisen valtaväestön hätään ja turhautumiseen.

– Moni kokee, ettei hänen äänensä kuulu, eikä yhteiskunta kohtele oikeudenmukaisesti. Tästä syntyy kummallinen käsitys, jonka mukaan kantaväestön pahoinvointi olisi maahanmuuttajien vika, Toivola sanoo.

Toivolan mukaan paras tapa torjua rasismia on keskustella maahanmuuttoon liittyvistä asioista avoimesti julkisuudessa.

– Maahanmuuttopolitiikasta voi ja pitääkin keskustella. Ongelmakohtia on paljon hakemusten käsittelystä kotouttamiseen. Tämä ei kuitenkaan millään muotoa oikeuta muiden ihmisarvoa alentaviin lausuntoihin, Jani Toivola sanoo.

Toivolan mielestä rasistisiin lausuntoihin pitää puuttua välittömästi.

– Jokainen ihmisoikeusloukkaus ja rasistinen sana tulisi tuomita äänekkäästi ja määrittää tällä tavoin arvomaailmaamme. Keskustelussa on tärkeää kuunnella myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat tänne tulleet. Näin ymmärrämme paremmin heidän taustojaan ja löydämme samaistumispintoja.

Vaikenemalla ongelmat eivät ratkea

Vesa Puuronen valittelee, että Suomessa on ollut maan tapana peitellä arkoja asioita. Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat eivät kuitenkaan vaikenemalla ratkea.

– Ajatellaan, että kyse on eliitin – poliittisten päättäjien, tutkijoiden ja median – muodostamasta salaliitosta. Ilman avointa keskustelua asiat kärjistyvät. Voi vain arvailla, mihin tämä voi johtaa, Vesa Puuronen jatkaa.

Rasismin uusia muotoja vastustavat keskustelijat ovat joutuneet verkkokeskustelussa rajujen vastahyökkäysten kohteeksi. Esimerkiksi Puurosen nimissä on tehty valheellisia blogisivuja.

– Tähän on aktiivisena keskustelijana joutunut tottumaan. Rasismia ei kuitenkaan torjuta vaikenemalla, vaan esittämällä sille vasta-argumentteja ja vaihtoehtoja.