A.-P. Pietilä: Leimaako osoite ihmisen?

Helsingin Uutiset: A.-P. Pietilä: Leimaako osoite ihmisen? 30.8.2011

Asuntokaupan kolme tärkeintä tekijää ovat osoite, osoite ja osoite. Oman asunnon lisäksi kauppahintaan vaikuttavat naapurit ja heidän asuntonsa.

Maineen hintalappu näkyy kaupunginosassa, kaupungissa, maassa ja maanosassa. Naapurien merkitys kasvaa myös taloudessa, kun asiansa hoitaneet pakotetaan pelastamaan huonosti asiansa hoitaneet naapurinsa.

Naapurit vaihtuvat Suomessa tiuhaan seuraavien 10 vuoden kuluessa. Väki pakenee pienistä kunnista isoihin, pohjoisesta etelään ja köyhiltä seuduilta rikkaammille. Asukkaat pakkautuvat muutamaan jättitaajamaan, joista suurin on pääkaupunkiseutu ja sen kehyskunnat. Sinne tahtovat myös ympäri maata väliaikaisesti hajasijoitetut maahanmuuttajat, kun valtion määräaikaiset maahanmuuttajien asutusrahat loppuvat.

Maahanmuuttajien määrä on noussut pääkaupunkiseudulla yli 100 000:een viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Jos tahti jatkuu vielä kymmenen vuotta, pääkaupunkiseudulla asuu 200 000 maahanmuuttajaa eli yhtä paljon kuin Vantaan kaupungissa on nyt asukkaita. Koulujen oppilaista ainakin kolmannes puhuisi muuta kuin suomea äidinkielenään.

Muuttoliike ei tunnu Pohjois-Savossa tai Pohjanmaalla, josta hallituksen keskeiset ministerit ovat kotoisin. Uudet naapurit ja väen vaihtuminen vaikuttavat Etelä-Suomessa, jota pitäisi tukea aluepoliittisin keinoin.

Muuttoliikkeeseen on vaikeata vaikuttaa, mutta siihen voi varautua nyt eikä 10 vuoden kuluttua. Ranskassa, Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa maahanmuuttajat, työttömät ja matalapalkkaiset asuttavat vapaaehtoisesti tai pakosta omia kaupunginosiaan. Osoiteperusteinen jakautuminen vahvistuu entisestään, kun varakkaat äänestävät lompakollaan vain tiettyjä osoitteita.

Pienituloisten asioista vastaava peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) on tehnyt oman ratkaisunsa ja hankkinut asunnon Suomen kalleimmasta lähiöistä. Hintamuuri pitää peruspalveluista riippuvaiset ja vieraat loitolla.