HS: Koulutus ja työ ovat parasta kotouttamista

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Lauri Ihalainen: Koulutus ja työ ovat parasta kotouttamista 29.8.2011

"Maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa." Näillä sanoilla alkaa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman maahanmuuttoa käsittelevä osuus.

Suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa linjaa myös torstaina voimaan tuleva laki kotoutumisen edistämisestä. Laki hyväksyttiin eduskunnassa viime vuonna yksimielisesti. Sen kantava periaate on kotouttamispolitiikka, joka tukee maahanmuuttajien pääsyä suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.

Uutta lakia pidettiin tarpeellisena, koska monet maahanmuuttajat jäävät nykyisin vaille työtä ja tarkoituksenmukaista koulutusta. Yhteiskunnan kannalta tämä merkitsee sitä, että inhimillistä pääomaa jää käyttämättä ja maahanmuuttajat ovat vaarassa ajautua kansalaisyhteiskunnan reunalle.

Uuden lain tavoitteena on tukea maahanmuuttajia jo Suomeen muuton alkuvaiheessa. Myös muuttajan omia voimavaroja pyritään hyödyntämään entistä paremmin.

Kotouttamistyö kuvataan laissa jatkumoksi, johon kuuluu toisiaan tukevia vaiheita: perustiedon jakaminen suomalaisesta yhteiskunnasta, viranomaisten velvoite tarjota neuvontaa ja ohjausta, maahanmuuttajan osaamisen selvittäminen alkukartoituksessa, henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman tekeminen sekä maahanmuuttajan tukeminen koulutukseen tai työhön hakeutumisessa.

Kotouttamisasiat on siirretty valtionhallinnossa sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Muutoksella korostetaan hallituksen näkemystä työelämän keskeisestä roolista kotoutumisessa uuteen maahan. Samalla saadaan koko Suomen kattavia työ- ja elinkeinohallinnon palveluja kotoutumistoiminnan käyttöön.

Työvoiman tarveharkinta säilyy ennallaan. Työmarkkinoiden valvontaa tehostetaan, jotta maahanmuuttajia tai ulkomaista työvoimaa ei työelämässäkään kohdella toisen luokan kansalaisina.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla maahanmuuttajat huomioidaan kaikissa palveluissa – olipa kyse sitten yritystoiminnan aloittamiseen liittyvästä koulutuksesta tai nuorisotyöttömyyden ehkäisystä. Tärkeään rooliin nousevat kielenopetuksen yhdistäminen ammatilliseen koulutukseen ja työn lomassa opiskelu.

Kotoutumispolitiikassa painotetaan erityisesti maahanmuuttajien nykyistä nopeampaa sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Maahanmuuttajien kynnystä osallistua työelämään on voitava madaltaa. Siksi hallitus on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi maahanmuuttajien työttömyyden puolittamisen.

Tavoite voidaan saavuttaa vain jos varmistetaan yhdenvertaisuuden toteutuminen työelämässä ja ollaan valmiita tarjoamaan maahanmuuttajalle se ensimmäinen työpaikka ja sitä myöten työkokemusta ja verkostoja.

Moni maahanmuuttaja on joutunut kierteeseen, jossa heikkona pidetty kielitaito on työnsaannin este. Toisaalta kielitaito ei kehity aktiiviseksi arkikieleksi, jos kieltä ei saa harjaannuttaa työelämässä.

Kutsunkin sekä työnantaja- että työntekijäosapuolen mukaan suomalaisen yhteiskunnan tärkeään tulevaisuudenhankkeeseen. Meidän täytyy entistä päättäväisemmin rakentaa työelämää, jossa Suomessa usein jo pitkään eläneet maahanmuuttajat pääsevät antamaan osaamisensa ja panoksensa yhteiseen käyttöön.

Monilla Suomeen muuttaneilla on paljon kulttuurista osaamista, joka on meille uusi voimavara. Suomalaisen palvelukulttuurin kehittymisessä maahanmuuttajilla voi olla jopa tiennäyttäjän rooli. Myös maahanmuuttajien järjestäytyminen ammatillisesti ja osallistuminen muihin kansalaisjärjestöihin edistää osaltaan kotoutumista.

Paikallistasolla kotouttamistyön perustana on maahanmuuttajan asema kunnan asukkaana. Kunnilla on keskeinen asema kansainvälistä suojelua saavien pakolaisten ja turvapaikan saaneiden sijoittamisessa. Vuosittain näitä tapauksia on 2 000–3 000.

Nimenomaan pakolaisten ja turvapaikan saaneiden sijoittaminen kuntiin on takellellut viime vuosina pahasti. Valtion ja kuntien olisi tehtävä pitkäjänteistä yhteistyötä, jotta näille ihmisille, joilla on monesti hyvin traumaattinen tausta, voidaan taata turvallinen koti suomalaisessa kunnassa.

Kuntien rinnalla monet kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä maahanmuuttajien kotoutumisen hyväksi. On käsittämätöntä, että asenneilmapiirin koventuessa monet kotouttamistyön asiantuntijat ovat joutuneet jopa suorien – ainakin suullisten – hyökkäysten kohteeksi. Rasismia ja vihapuhetta on vastustettava päättäväisesti.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon historiallista kokemusta maahanmuutosta. Sotienjälkeinen karjalaisten siirtolaisten uudelleen asuttaminen on edelleen ainutlaatuinen esimerkki onnistuneesta siirtolaispolitiikasta. 1980-luvulle asti Suomi oli maastamuuttomaa: täältä lähtijöitä oli enemmän kuin tänne tulijoita. Lähtijöiden motiiveina olivat usein työ ja parempi elintaso.

Omat kokemuksemme auttavat meitä ymmärtämään maahanmuuttoa. 2010-luvulla Suomi on ikääntymässä, ja maahanmuuttajat ovat nuorena väestöryhmänä meille tärkeä voimavara.

Kotoutumisen epäonnistuminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa maahanmuuttajien pysyvään syrjäytymiseen ja yhteiskunnallisten ryhmien eriytymiseen. Siksi on kaikkien etu, että keskitymme rakentamaan ja vahvistamaan monikulttuurista työelämää sekä avointa, turvallista ja moniarvoista Suomea, jossa maahanmuuttaja on yhteiskunnan täysivaltainen jäsen.

Lauri Ihalainen

Kirjoittaja on työministeri joka vastaa hallituksessa kotouttamisasioista.