Suomen Kuvalehti: Romanit: Vielä tänään Helsingissä - missä huomenna?

Suomen Kuvalehti: Romanit: Vielä tänään Helsingissä - missä huomenna? 30.8.2011

Kalasataman romanileiri tyhjennettiin - Eurooppa haluaa romanit pois silmistään

Helsingin Kalasatama elokuussa 2011.

Maria Virgil, 36, ja hänen miehensä Cornel Virgil, 40, hääräävät romanileirin ulkoilmakeittiössä. Pariskunta on Suomessa, koska he menettivät työnsä Italiassa.

”Vietämme juhlapäivää, sillä tyttäreni Romaniassa täyttää yhdeksän vuotta. Hän on äitini hoivissa”, Maria kertoo. Monilla Kalasataman leiriläisillä on sama tilanne. Lapset ovat kotimaassa isovanhempien luona, kun vanhemmat ansaitsevat rahaa maailmalla.

Maria asui miehensä kanssa Italiassa kuusi vuotta. Hän poimi pätkätöinä muun muassa banaaneja ja parsakaalia. Aviomies Cornel työskenteli rakennuksilla. Talouskriisi vei työt ja pakotti matkaamaan Euroopan pohjoisperukoille.

Nyt pariskunta kerjää ja kerää pulloja Suomessa ja tienaa 10-20 euroa päivässä. Raha riittää lähinnä ruokaan. Yöt nukutaan teltassa, joka on pystytetty kylmyyttä eristävän puulavan päälle.

Leirin väki kerääntyy illan hämärtyessä lihaa tirisevän pihagrillin ympärille. Maljoja nostetaan syntymäpäiväänsä 1  700 kilometrin päässä viettävälle Anna Marialle.

Romaniassa syntymäpäiväjuhlissa soittaisi paikallinen orkesteri. Kalastamassa grillitulen liekit saavat tahtia mustalaismusiikista, joka tulvii auton stereoista. Hämärän laskeutuessa Maria nuokahtaa pihan sohvalle. Kauempana hyrisee poliisiauto.

Kun Euroopan unioni ja Schengen-alue laajenivat vuosina 2004 ja 2007, monet Itä-Euroopan romanit lähtivät työn perään Etelä-Eurooppaan. Dany Bobudinaur, 44, muutti jo vuonna 2002 Espanjaan.

Ensimmäiset vuotensa hän oli ilman työsopimusta, mutta teki kuitenkin töitä rakennuksilla. Työsopimuksen saaminen mahdollisti oleskeluluvan hakemisen ja vuokra-asunnon, jonka Dany jakoi veljensä kanssa. Kuukausipalkka oli noin 1 200 euroa kuukaudessa.

Talouskriisin syvennyttyä Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa epäviralliset siirtolaistyöläiset ovat menettäneet työpaikkansa ensimmäisten joukossa. Dany jäi työttömäksi kaksi vuotta sitten, ja pian sen jälkeen häneltä vietiin oleskelulupa. Dany pyöräilee nyt pitkin Helsingin katuja ja tonkii pulloja roskalaatikoista. Päivässä saattaa tienata 10-40 euroa. Muita tuloja Danyllä ei ole.

Helsinkiin ensimmäiset siirtolaisromanit saapuivat syksyllä 2007, kun Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin. Kaikkiaan Euroopan unionin laajeneminen vuosina 2004 ja 2007 kasvatti unionin romanivähemmistöä viidellä miljoonalla.

Vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti EU:n kansalaiset saavat vapaasti, ilman oleskelulupaa matkustaa toisessa EU-maassa kolmen kuukauden ajan.

Helsinki on pallotellut romanien majoittamista siitä lähtien, kun heitä alkoi saapua kaupunkiin. Vuonna 2010 Helsingin kaupunki antoi poliisilaitokselle valtakirjan, joka sallii luvattomien leirien poistamisen kaupungin omistamalta maalta ilman maanomistajan käskyä.

Kesän 2011 alussa häädöt Helsingin romanileireissä lisääntyivät entisestään. Helsingin kaupungin linjauksen mukaan luvattomiin leireihin oli puututtava välittömästi. Kaupungin virka-apupyyntöön vastanneet poliisit ovat turhautuneita, sillä käytännössä romanit vain siirtyvät paikasta toiseen.

Siirtolaisromanit eivät ole enää vain Helsingin kaupungin asia, vaan romanialaisia ja bulgarialaisia romaneja kohtaa nyt kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Romanit kiertävät festivaaleilla ja isoissa yleisötapahtumissa myymässä kukkia, keräämässä pulloja tai musisoimassa.

Häädöistä on tullut yleinen eurooppalainen tapa suhtautua romanien liikkumiseen. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty muistuttaa, että häädöt koskevat ihmisryhmää, joka niitä vähiten pystyy vastustamaan. Monissa Euroopan maissa romaneita häädetään leireistään, mutta heille ei osoiteta luvallista asuinpaikkaa.



Ranskassa ja Italiassa häätöjä perustellaan rikollisuuden pesäkkeiden puhdistamisella. Vuosi sitten heinäkuussa Tanskassa pidätettiin 23 romania sen jälkeen, kun Kööpenhaminan pormestari Frank Jensen oli kehottanut Tanskan parlamenttia ryhtymään toimenpiteisiin romanirikollisuuden kitkemiseksi.

Spartacus, 30, oli yksi heistä. Hän asui Romaniasta lähdettyään ensin viisi vuotta Italiassa Milanon lähellä Zingarissa yli 400 asuntovaunun leirissä. Hän toimi muurarina, kunnes työt loppuivat.

Spartacus lähti sukulaistensa mukana Tanskaan. Romaniryhmä asui teltoissa joutomaalla Kööpenhaminan laitamilla. Poliisi otti ryhmän talteen, koska se oli leiriytynyt yksityisalueelle.

Media uutisoi joukkopidätykseen, mutta romanien kannalta liian myöhään. Sataman pihalla Spartacus osoittaa vieressä istuvaa serkkunsa poikaa ja muutamaa muuta sukulaistaan. ”Kiinnioton jälkeisenä päivänä meidät kaikki karkotettiin Romaniaan.”

Ruotsi puolestaan karkotti syksyllä 2010 viisikymmentä kerjäläisromania.

Vapaan liikkuvuuden direktiivissä sanotaan, että vieraileva EU-kansalainen ei saa muodostua taakaksi toiselle jäsenvaltiolle. Kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen on rekisteröitävä oleskeluoikeus ja todistettava ulkomaalaispoliisille, että kykenee elättämään itsensä. Sosiaalituen käyttö voi olla käännytysperuste.

Macerika, 20, on kahden lapsen äiti. Kuusi- ja seitsenvuotiaat lapset leikkivät patjoilla täytetyssä henkilöautossa, joka on heidän kotinsa. Mies on matkalla jossain Euroopassa.

”Romaneja asuu kadulla, ulkona leireissä. Miksi EU ei auta?” Macerika kysyy. Hammasrivistössä kiiltää useampi kullanvärinen tekohammas.

Muutama viikko sitten Macerika huomasi aamulla herätessään, että hänen autonsa ikkunaan oli teipattu lappu. Koulua käymätön Macerika ei ymmärtänyt, mitä lapussa luki.
Paperissa pyydettiin suomen ja englannin kielellä, että Sataman alueella leiriytyvien on poistuttava. Tarkkaa päivämäärää ei ilmoitettu.

Kalasataman alueella toimii Sosiaalikeskus Satama, joka on majoittanut eniten Suomeen saapuneita romaneja. Sosiaalikeskus sai alkunsa talonvaltausliikkeestä, ja siinä toimivat ovat vapaaehtoisia. Häätö koskee romanileirin lisäksi sosiaalikeskus Satamaa, jonka käyttämä talo puretaan.

Romaneille tarjotaan leiriytymispaikaksi Helsingin kaupungin virallista leirintäaluetta Rastilaa, johon useimmilla romaneilla ei kuitenkaan ole varaa. Matkailuajoneuvon ja sähkön kuukausihinta Rastilassa vaihtelee reilusta 500 eurosta lähes 800 euroon.

Helsinki toivoo, että kehotus on riittävä keino tyhjentää alue.

Romanit eivät kuitenkaan aio heti poistua. ”En tiedä” on heidän vastauksensa kysymykseen, mitä tapahtuu häädön jälkeen.

Tihkusateisessa Kalasatamassa Simona, 25, valmistautuu auton lähtöön kohti Romaniaa. Kotimaassa odottaa kaksi lasta ja mies. Simona on kesän ajan ansainnut rahaa Helsingissä keräämällä pulloja, myymällä kukkia ja kerjäämällä.

Vaatteita ei ole ollut varaa ostaa, kaikki säästöt on tarkoitettu kotiin lapsia varten. Toinen pojista on nyt toista vuotta koulussa. Simona kävi koulua neljä vuotta ja osaa lukea ja kirjoittaa vain välttävästi.

Romanian romanilapsista 15 prosenttia ei mene kouluun laisinkaan. Lähes puolet romanilapsista jättää koulun kesken. Muista eurooppalaislapsista keskimäärin 97 prosenttia päättää peruskoulun.

Yksi syy siihen, että romanilapset jäävät pois koulusta on rasismi; sekä opettajat että oppilaat saattavat pahoinpidellä tai nimitellä heitä. Lisäksi työttömät vanhemmat tarvitsevat lasten apua elannon hankintaan. Monilla perheillä ei ole varaa siisteihin kouluvaatteisiin tai eväisiin koulupäivää varten.

Bulgariassa ja Romaniassa romanislummien yhteyteen on perustettu romanilasten omia kouluja. Mutta eristäytyneissä kouluissa oppimistulokset ovat heikompia kuin yhteiskouluissa. Itä-Euroopan maissa romanilapsia on sijoitettu myös vammaisten kouluihin.

Maria, 24, hytisee nuotion äärellä. Hän on huolissaan sateesta, koska se estää kerjäämisen. Tänään tuli tienattua kymmenen euroa, mutta se on jo käytetty ruokaan.
Maria oppi koulussa jonkin verran englantia. ”Opiskelin kymmenen vuotta, mutta nyt se tuntuu hukkaan heitetyltä ajalta. Istun täällä kylmässä leirissä ja asun kadulla.”

Yöstä teltassa tulee hyytävä, lämmikkeenä on ohut makuupussi. Marian kaksi poikaa ja mies ovat Romaniassa.

Naiset tienaavat kerjäämällä paremmin kuin miehet, siksi monet naiset lähtevät Romaniasta.

Aamulla kerjätään ensimmäisiltä kaupungin työmatkalaisilta. Illemmalla siirrytään sinne, missä ihmiset käyvät ostoksilla. Iltaisin ja viikonloppuisin kerätään pulloja, myydään kukkia tai musisoidaan. Ne, joilla on auto, matkaavat ympäri Suomea yleisötapahtumiin ja festivaaleille.



Anghelina Silvestru, 32, odottelee ystäväänsä Paulia. Miehet ovat suuntaamassa Karkkilaan, jossa he työskentelevät Alhovuoren hiihtokeskuksessa erilaisissa rakennus- ja huoltohommissa.

Anghelinalla on työsopimus ja oleskelulupa Suomessa. Ja Romaniassa kolme kuukautta vanha esikoinen.

Seuraan liittyy Dany Bobudinaur, jota Anghelina sanoo isäkseen. Romaniperheissä serkkuja kutsutaan veljiksi ja kaukaisia pikkuserkkuja serkuiksi. Dany on Anghelinan vaimon isä.

”Olen Suomessa, koska menetin työni Espanjassa enkä tule toimeen Romanian palkoilla. Voisin tehdä mitä vain, siivota, pestä ikkunoita…”

”Jos on töitä, kaikki on hyvin. Monet varastavat, koska eivät kestä nälkää. Jotkut kerjäävät, jotkut varastavat”, Dany toteaa.

Keskusrikospoliisin mukaan Romanian kansalaiset ovat muutaman viime vuoden aikana nousseet Suomen kolmanneksi suurimmaksi rikoksia tekeväksi ulkomaalaisten ryhmäksi. Monet Suomeen tulevista romaneista saattavat olla ihmiskaupan uhreja, mutta poliisilla ei ole tietoa, kuinka moni Suomessa kerjäävistä kuuluu heihin.

Romanit saavat usein lainaa vain rikollisryhmiltä, jotka käyttävät tilannetta hyväkseen. Lainan turvin suvut lähettävät jäseniään ulkomaille ansaitsemaan rahaa. Velkavankeudessa saattaa elää koko suku.

Dany kertoo säästävänsä rahaa joka päivä, edes ihan pikkuisen. Kotikaupungissa Târgu Jiussa Romaniassa asuu 15-vuotias poika yhdessä reumaa ja sydänvaivoja sairastavan isoäidin kanssa. Tyttären lapsi lisää kuluja.

Romaniassa ja Bulgariassa terveydenhoito on lähes kokonaan yksityistä. Työnantaja maksaa sairausvakuutuksen, joten sitä ei työttömillä romaneilla ole. Romanit kertovat, että he joutuvat maksamaan palveluista enemmän kuin muu väestö.

Sairaalaan hakeudutaan usein vasta viime tingassa. Syynä saattaa olla rahanpuute tai epäluulo viranomaisia kohtaan.

YK:n mukaan lapsikuolleisuus romanien keskuudessa on kuusi kertaa suurempi kuin Euroopassa muuten. Romanilapset ovat ikätovereitaan usein 7-15 senttiä lyhyempiä. Huono ruokavalio, epäkelvot asuintilat ja kehnot terveyspalvelut vaikuttavat romanilasten kasvuun. Romanivanhus kuolee keskimäärin kymmenen vuotta muita eurooppalaisia aikaisemmin.

”Suomessa syön kolme kertaa päivässä, Romaniassa kerran tai kaksi”, Dany kertoo. Hän tunnustaa toisinaan itsekin etsivänsä ruokansa roskiksista. Rahaa kuluu myös Romanian kotitalon sähköön sekä polttopuihin, sillä Danyn talossa ei ole sähkölämmitystä.

Euroopan unionin perusoikeusviraston mukaan 12 prosentista romanikoteja puuttuu sähköt kokonaan. Sähköt saatetaan kuitenkin virittää itse läheisistä kaapeleista.

Romaniassa 73 prosentissa romaniasunnoista ei ole juoksevaa vettä. Vesi kannetaan usein kilometrien takaa. 72 prosentissa kodeista ei ole viemäröintiä, tarpeet saatetaan tehdä pottaan, lähipusikoihin tai takapihalle kaivettuun maakuoppaan.

Keskeisten kunnallisten palvelujen, kuten jätehuollon, puute lisää tautiriskejä. Romanikodit ovat usein ryhmittyneet kaupunkien infrastruktuurin ulkopuolelle, pahimmillaan myrkylliselle jätemaalle.

Kalasatamassa Dany nukkuu vaimonsa kanssa kosteiden pahvien reunustamassa teltassa. Öisin pariskunta kasaa kaikki vaatteensa ohuen peiton päälle, mutta kosteaa kylmyyttä ei pääse pakoon.

Kymmenen päivää sitten keskiyöllä viereisen huoltoaseman pihalta kurvasi auto heidän telttansa viereen. Neljä miestä heitteli nyrkin kokoisia kiviä telttaa kohti.

Kivet kolahtelivat teltan suojaksi rakennettuun lautaseinään ja painoivat suojakattona toimivaa pahvia myttyyn. Kukaan ei loukkaantunut. Auto kaahasi pois yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.

Telttakankaan ja lautaseinän suojaksi on nyt raahattu nahkasohva. Lautaseinän kulmaan on niitattu häätölappu.


__________________________________________

Kalasataman romanileiri tyhjennettiin - Eurooppa haluaa romanit pois silmistään

Poliisi on tyhjentänyt Helsingissä Kalasataman romanileirin ja alueella sijaitsevan rakennuksen, joka tunnetaan sosiaalikeskus Satamana. Aamulla puoli yhdeksän aikaan alkaneessa operaatiossa oli mukana useita kymmeniä poliiseja. Kalasataman alueella oli eri lähteiden mukaan noin 30 romania.

Sosiaalikeskus Sataman rakennus on tarkoitus purkaa.

”Kalasatamassa on ollut kolmisen vuotta romanien luvaton leiri, ja Vapaa katto ry:n vuokrasopimus päättyi kesäkuun lopussa. Olemme pitkin kesää ilmoittaneet, että romanien pitäisi poistua luvattomalta alueelta”, sanoo johtava asiantuntija Jarmo Räihä Helsingin sosiaalivirastosta MTV3:n haastattelussa.

Helsinki ei tarjoa häädetyille romaneille majoitusta. Kukaan ei tiedä, minne he menevät seuraavaksi.


Eurooppa haluaa häätää romanit pois silmistään

Helsingin Rautatientorilla kerjäävä romaninainen on pitkän kurjistumisen kierteen loppupiste. Sen alku on hieman yllättävä: kommunismin romahdus 1980-luvun lopulla.

Perinteisesti kiertolaisina eläneet romanit pakotettiin kommunismin aikana paikoilleen. Heistä tuli tarpeellista kouluttamatonta työvoimaa. Kaupungeissa romanit tekivät töitä tehtaissa, maaseudulla tiloilla hedelmien poimijoina ja ojien kaivajina. Kommunismin aikana Itä-Euroopan romaneilla oli töitä ja asunnot.

Kommunismin romahduksen jälkeen esimerkiksi Romaniassa romanityöttömyys kasvoi kahdessa vuodessa 15 prosentista 85 prosenttiin. Unkarissa arviolta kaksi kolmesta romaneja työllistäneestä työpaikasta lakkautettiin. Romanit menettivät myös asuntonsa.

Itä-Euroopan romaneista tuli kouluttamaton työtön massa, jonka elämä tiivistyi kaupunkien laitamien slummeihin. Monet romaneista jäivät ilman kansalaisuutta ja henkilöllisyyttä.
EU:n laajennuttua romanit nähdään Euroopassa ongelmaksi, jonka ratkaisuksi on valittu häädöt.

Italiassa Silvio Berlusconin hallinto julisti vuonna 2008 nollatoleranssin romaneille ja rikollisuudelle. Romanileirejä on häädetty massiivisesti ja ihmisiä on keskitetty Nomad Plan -suunnitelman mukaisesti kaupunkien laitamaille.

Kesällä 2008 leireissä asuvilta romaneilta alettiin kerätä sormenjälkiä. Euroopan parlamentti ja komissio vaativat Italiaa lopettamaan etnisen rekisterin keräämisen. Euroopan neuvosto syytti Italiaa fasismista.

Samanlaista etnistä rekisteriä on kerätty myös Ranskassa. Romanit nousivat otsikoihin loppukesällä 2010, kun Ranska karkotti yli 8  000 romania takaisin Romaniaan ja Bulgariaan. Samalla häädettiin lähes viisisataa romanileiriä presidentti Nicolas Sarkozyn käskystä. Jo edellisenä vuonna Ranskasta karkotettiin lähes 10 000 romania.

Romaneille maksettiin 300 euron ”humanitaarinen paluuraha”, jonka saaminen edellytti sormenjälkien antamista viranomaisrekisteriin. Rekisterillä yritetään estää palaaminen maahan.

Euroopan neuvoston yleissopimus kieltää ulkomaalaisten joukkokarkotuksen. Oikeuskomissaari Viviane Reding uhkasi Ranskaa oikeustoimilla. ”Joukkohäädöt antavat kuvan että ihmisiä siirretään etnisen taustansa takia. En uskonut, että Eurooppa enää kohtaisi tämänkaltaista tilannetta toisen maailmansodan kokemusten jälkeen”, Reding huomautti syyskuussa 2010.

Suomi on astunut samalle häätöjen tielle, jota lähes kaikki Euroopan maat kulkevat.

Lokakuussa 2009 Helsingin kaupunki hääti romanit Kalasataman metroaseman läheisyyteen rakennetusta leiristä ja hajotti kylmän varalle rakennetut puumajat. Tammikuussa 2010 kaupunki hääti romaniperheitä Suomesta uhkaamalla lasten huostaanotolla. Kyseessä olivat samat perheet, joita kaupunki oli hätämajoittanut kovien talvipakkasten aikaan vuodenvaihteessa 2009.

Marraskuussa 2010 kaupunki maksoi Ranskan ja Saksan malliin romaneille paluurahat Romaniaan sen jälkeen, kun Sosiaalikeskus Sataman romanileirissä oli sattunut tulipalo. Tulipalosta nousi turvallisuuskysymys, johon vetoamalla Sataman romanileiriä on jo useita kertoja yritetty sulkea.

Äärioikeiston nousu

Talouskriisi on vaikeuttanut romanien työnsaantia Etelä-Euroopassa. Kriisi on myös vahvistanut ääriliikkeitä ja nationalismia, todetaan Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) kesäkuun 2011 raportissa. Rasistinen puhe ja viharikokset ovat lisääntyneet kaikkialla Euroopassa.

Vuoden 2010 aikana oikeistopopulistiset puolueet saavuttivat vaalivoittoja useissa Euroopan maissa. Itä-Euroopassa voimistuva äärioikeisto kohdistaa vihansa erityisesti romaneihin.
Lisääntyvä romanivastainen väkivalta erityisesti Unkarissa, Tšekissä ja Slovakiassa on saanut runsaasti huomiota mediassa.

Osittain kyse on häirinnästä ja painostuksesta, romanikylien läpi on järjestetty esimerkiksi rasistisia marsseja. Myös rasistinen väkivalta on lisääntynyt, esimerkiksi Unkarissa romanien koteihin on ensin tehty polttopulloiskuja ja sitten pakenevia romaneja on ammuttu.

Ongelmana on, ettei hyökkäyksiin ole tehokkaasti puututtu.

Itä-Slovakiassa Šarišské Michalànyn kaupunki rakensi yli kaksi metriä korkean muurin romanikylän ja kaupungin asukkaiden väliin. Näin turvallisuusongelmana pidetyt romanit poistettiin kaupunkilaisten silmistä. Slovakiassa on viime vuosina useissa eri kaupungeissa rakennettu vastaavia muureja julkisella rahoituksella.

Unkarissa maan äärioikeiston nousu kohdistuu ennen kaikkea romaneihin. Kahdeksan ihmistä on kuollut romanivastaisissa iskuissa vuosina 2008-2010. Eräässä iskussa kuolivat isoisä ja pikkupoika. Pian sen jälkeen surmattiin isoäiti.

Romaneja vainoavat puolisotilaalliset joukot, jotka saavat tukensa äärioikeistolaiselta Jobbik-puolueelta. Se sai viime vuoden parlamenttivaaleissa 17 prosentin ääniosuuden. Vuotta aikaisemmin Jobbik voitti neljä paikkaa Euroopan parlamenttivaaleissa. Puolue ratsastaa romanivastaisuudella erityisesti Unkarin suurimpien romaniasutusten lähellä.

Unkarin väestöstä noin kahdeksan prosenttia on romaneja, ja näillä syntyvyys on kaksinkertainen muuhun väestöön nähden. Unkarilainen kantaväestö ikääntyy, mutta puolet maan romaniväestöstä on alle 20-vuotiaita.

Eräiden arvioiden mukaan vuonna 2040 Unkarin väestöstä lähes puolet on romaneja. Jo kymmenen vuoden kuluttua köyhissä kaupungeissa ja kylissä joka toinen lapsi on romani. Kriisi on väistämätön, jos nykyiselle kouluttamattomuuden, työttömyyden ja slummiutumisen kierteelle ei saada nopeaa muutosta.