torstai 25. elokuuta 2011

Kuntalehti: Sirpa Puhakka: Kunnat mukaan rasismin torjuntaan


Vuoden 2008 kuntavaalisyksyn ai-
kana suomalainen maahanmuutto-
keskustelu muuttui merkittävästi.
Asenteet maahanmuuttajia kohtaan
kovenivat. Vihapuhe levisi internetin
keskustelupalstoilla. Keskusteluun
syntyi uusia ja osin vastakkaisia ase-
telmia. Konsensushenkinen maahan-
muuttajien kotouttamispolitiikka sai
huutia.

Keskustelu jatkuu, mutta se tun-
tuu jonkin verran rauhoittuneen
vuoden 2008 kuntavaalien ja vuoden
2009 eurovaalien pahimmista yli-
lyönneistä. Vai olemmeko jo tottu-
neet rasistiseen puheeseen?

Maahanmuuton vastustajat ovat
legitimoineet asemaansa alkamalla
kutsua itseään ”maahanmuuttokriit-
tisiksi”. Tässä virrassa alkoi perussuo-
malaisten nousu. Näitä ”maahan-
muuttokriittisiä” uusia valtuutettuja
rantautui valtuustoihin nykyisen kan-
sanedustaja Jussi Halla-ahon netti-
vetoisella kampanjalla.

Pian tuo käsite napattiin valtame-
diaan. Ja tätä nykyä se on hyväksytty
käsite. Kriittisyyden pitäisi pitää sisäl-
tää kehittämisideaa, avoimuutta ja
välittää positiivista eteenpäin menoa.
Nykyisellään se viestii maahanmuut-
tokeskustelussa maahanmuuttoon
nuivaa asennoitumista.


***

Maahanmuuttokeskustelu ja maa-
hanmuuttopolitiikka pitää saada jär-
keville urille. Suomessa asuvia ihmisiä
tulee kohdella tasa-arvoisesti, ja heillä
pitää olla yhdenvertaiset elämisen
mahdollisuudet. Uusi hallitus viestii,
että maahanmuuttajat ovat pysyvä ja
tervetullut osa suomalaista yhteis-
kuntaa. Tämä pitää todistaa myös te-
oissa.

Pidän tärkeänä, että kunnat saa-
daan mukaan rasismin vastaiseen
työhön. Kunnat ovat lähiyhteisöinä
avainasemassa. Kunnissa rasismia
ehkäistään ruohonjuuritasolla; niissä
voidaan tukea kansalaisyhteiskuntaa
ja eri järjestöjä toimimaan rasismia
vastaan. Tämä ei tarkoita vain suvait-
sevaisuuden edistämistä.

Suomen Somaliliitosta Said Aden
arvioi kirjassa En ole rasisti, mutta...
(2009), että Suomessa tehtiin virhe jo
1990-luvulla, kun ei kunnolla keskus-
teltu pakolaisten ja maahanmuuttaji-
en vastaanotosta. Käynnistettiin su-
vaitsevaisuuskampanja.

”Suvaitsevaisuuskampanjalla suo-
malaisia vaadittiin vain suvaitsemaan.
Monien maahanmuuttajien mielestä
suvaitsevaisuuden käsitteen omaksu-
minen politiikassa tarkoitti, että maa-
hanmuuttajat jätetään rauhaan”, sa-
noo Said Aden. Tämä voi tarkoittaa
myös tietoista unohtamista ja asioi-
den lakaisemista maton alle.

***

Kunnat voivat vaikuttaa myös työn-
antajina. Maahanmuuttajien pääsyä
työelämään on vahvistettava kaikin
keinoin. Kunnat voivat tehdä oman
osuutensa. Tällä kolikolla on kaksi
puolta: samalla kun maahanmuutta-
jat työllistyvät kuntiin, vahvistetaan
eri maahanmuuttajataustaisten pal-
velujen saantia heidän omalla kielel-
lään. Maahanmuuttajien osaamista ei
ole oivallettu.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi
maahanmuuttajien työllisyysasteen
nostamisen ja työttömyyden puolit-
tamisen. Näihin talkoisiin tarvitaan
kunnat mukaan. Maahanmuuttajien
työllistäminen on tulevaisuuden kan-
nalta ensiarvoista myös työntekijöi-
den rekrytoinnissa.

Kunnat joutuvat kilpailemaan tule-
vaisuudessa työntekijöistä. Kannattaa
ennakkoluulottomasti avata uria
maahanmuuttajien työllistämiselle
hyvissä ajoin. Heidät tulee nähdä
kunnissa vahvana voimavarana.
Hallitus lupaa tehostaa maahan-
muuttajien kotoutumiskoulutusta ja
pääsyä kielen opetukseen. Hyvä näin.
Tässä on pistettävä toimeksi. On pa-
nostettava kaikkien työnantajien
asennemuutokseen. Joka ammatissa
ei tarvita täydellistä suomen kieltä.
Eivät sitä osaa aina kantasuomalaiset-
kaan.

Pakolaisten vastaanotto on hiertänyt
valtion ja kuntien välejä. Hallitus lu-
paa, että valtio ja kunnat laativat yh-
teistyösopimuksen, jolla pyritään pa-
kolaisten ja myönteisten päätöksen
saaneiden turvapaikanhakijoiden si-
joittamiseen kuntiin. Kuntien positii-
viset kokemukset pakolaisten sijoitta-
misesta kootaan, jotta maahanmuut-
tajien ja kantaväestön yhteiselämää
voi kitkattomasti edistää.

Hallitus lupaa myös nostaa kunta-
korvauksia, tosin vaiheittain. Tilan-
teen helpottamiseksi pitää korvauk-
sia nostaa etupainotteisesti. Muutoin
keskustelu kohdistuu kustannuksiin,
jolloin varsinainen kotoutumisasia jää
varjoon.