HBL: Wille Rydman: "Monikulttuurisuus ei ole hyväksi Suomelle"

HBL: Wille Rydman: "Mångkulturellt inte bra för Finland" 21.2.2010
Tomi Sundström: Kokoomusnuorissa myös arvostetaan monikulttuurisuutta (vastine) 22.2.2010

Lipsanen & Ruso: Rydman, pakolaiset ja monikulttuurisuus (blogi) 23.2.2010

"Mångkulturellt inte bra för Finland"

Päästämme tänne liian paljon ulkomaalaisia ja kiintiöpakolaisten vastaanoton voisi lopettaa kokonaan. Suomesta ei saa tulla monikulttuurinen yhteiskunta. Kuulostaa Jussi Halla-aholta, mutta sanat ovat kokoomuksen Wille Rydmanin.

Jos on kokoomuksen nuorisojärjestön puheenjohtaja, niin edessä voi olla valoisa poliittinen tulevaisuus. Järjestöä ovat johtaneet sellaiset poliitikot kuin Ilkka Suominen, aiempi eduskunnan puhemies, ministeri ja puoluejohtaja, sekä Ilkka Kanerva, kansanedustaja ja entinen ministeri. Kyse on vain ajassa olevien kysymysten esille nostamisesta, sanoo nuorisojärjestön nykyinen puheenjohtaja Wille Rydman.

Rydman, kuten Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinenkin, arvostelevat kovaäänisesti "liian löysää" ulkomaalaispolitiikkaa.
- Me nuoret tuomme esiin asioita, jotka ovat tärkeitä vuosikymmenien ajan, ei vain neljän vuoden vaalikauden ajan. Ulkomaalaispolitiikka on sellainen kysymys. Se, kuinka paljon ihmisiä otamme tänne, vaikuttaa ei vain Suomen, vaan koko EU:n ja Euroopan tulevaisuuteen, sanoo Rydman.

Sujuvalla ruotsilla Rydman selittää, kuinka ulkomaalaispolitiikkaa pitäisi hoitaa.
- Meidän ei pidä ottaa vastaan enempää maahanmuuttajia kuin pystymme integroimaan suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä meidän pidä ottaa heitä liian nopeaan tahtiin.

Mikä tekee ulkomaalaisista ongelman?
- Ongelmia syntyy, jos he eivät kotoudu, eivät opi suomen kieltä, eivät tiedä kuinka lakijärjestelmämme ja ja yhteiskuntamme toimii ja seurustelevat vain keskenään. Paras tapa kotoutua on hankkia suomalaisia ystäviä.

Päästämmekö Suomeen nykyisin liian paljon ulkomaalaisia?
- Juuri niin, mutta tilanne ei ole vielä läheskään niin paha kuin Ruotsissa, joka on pahin esimerkki epäonnistuneesta ulkomaalaispolitiikasta.

Tutkijoiden mukaan tarvitsemme enemmän ulkomaalaisia, koska tulevaisuudessa on pulaa työvoimasta.
- Se on vaikea kysymys. On ok, että tänne tullaan työn vuoksi, mutta nykyisin niin ei ole. Nyt otamme ihmisiä humanitaarisista syistä, ihmisiä joilla ei ole mitään koulutusta. Nykyinen ulkomaalaispolitiikka ei ole ratkaisu työvoiman tarpeeseen.

Pitäisikö kiintiöpakolaisten vastaanotto lopettaa?
- Olen sitä mieltä.

Mitä mieltä olet Suomen monikulttuurisesta tulevaisuudesta?
- En pidä siitä, sillä siihen sisältyy ajatus, että samassa yhteiskunnassa on monia erilaisia ajattelutapoja, esimerkiksi että jotkut elävät oman sharia-lakinsa mukaan ja toiset noudattavat suomalaista lakia. Isossa-Britanniassa on hankaluuksia, kun sharia-lakia soveltavat tuomioistuimet on sallittu. Minulla ei ole mitään muslimeja vastaan, mutta samojen sääntöjen ja lakien pitää koskea kaikkia.

Päättelysi muistuttaa Jussi Halla-ahoa.
- Meillä on erojakin, hän on esimerkiksi puhunut epäkunnioittavasti ulkomaalaisista, mutta hän on myös sanonut usein hyvin monikulttuurisuudesta. Sitä pitää kritisoida.

Mistä olette samaa mieltä?
- Olemme monikulttuurista yhteiskuntaa vastaan. Halla-aho on avoimesti vastustanut monikulttuurisuutta, ja se on mielestäni hyvä asia.

Poikkeaako oma linjasi kokoomuksen linjasta?
- Kyllä, mutta nuorisojärjestön pitääkin olla pari askelta emopuolueen edellä.

Monikulttuurisuuden vastustus on siis edelläkävijyyttä?
- Kyllä vain, tämä on niitä kysymyksiä, joihin emopuolueen on vaikea ottaa kantaa.

Tuleeko ulkomaalaispolitiikasta eduskuntavaalien suuri kysymys?
- Toivottavasti.

Kun Ilkka Kanerva oli kokoomusnuorten puheenjohtaja, oli järjestö emopuolueesta vasemmalla, kunka on nyt?
- Nyt on toisin päin, mutta olemme edelleen puolueen omatunto ja otamme esille kysymyksiä, jotka voivat olla liian hankalia emopuolueelle.

Oletteko siis oikeistoradikaaleja?
- Tuo kuulostaa kuin olisimme jokin ääriliike, mutta olemme toki nykyisin avoimesti oikeammalla. Se on ajan henki.

Marianne Lydén

_________________________________________

Tomi Sundström: Kokoomusnuorissa myös arvostetaan monikulttuurisuutta (vastine)

Sunnuntain 21.2.2010 Hufvustadsbladetissa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman kertoo mielipiteensä maahanmuutosta ja monikulttuurisesta yhteiskunnasta. Vaikka haastattelu käsitteleekin Rydmanin henkilökohtaista näkemystä aiheesta, saa jutusta kuvan, että kokoomusnuoret ovat puheenjohtajansa kanssa samoilla linjoilla.

Haluamme tuoda esiin myös sen, että kokoomusnuorista löytyy nykyaikainen näkemys maahanmuuton ja monikulttuurisuuden merkityksestä ja arvosta yhteiskunnassamme.

Rydman pitää ongelmana sitä, että monikulttuurisessa yhteiskunnassa sallitaan erilaisia tapoja ajatella. Hän kärjistäen ottaa esimerkiksi yhteiskunnan, jossa osa ihmisistä elää sharia-lain ja osa Suomen lain mukaan. Lisääntyvä maahanmuutto ja monikulttuurinen kehitys ei kuitenkaan tarkoita, että Suomessa otettaisiin käyttöön rinnakkaisia oikeusjärjestelmiä. Tälläisten pelotteiden levittäminen on lähinnä surullista populismia ja vie keskustelua väärään suuntaan.

Maahanmuuttoon liittyvät haasteet täytyy tiedostaa ja niistä tulee puhua avoimesti myös julkisuudessa, jotta voisimme ratkoa ongelmia aidosti suvaitsevaisen Suomen tieltä. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä ongelmia ei ratkaista rajoja sulkemalla, vaan pikemminkin kotouttamisen todellisiin haasteisiin vastaamalla. Me voimme oppia niistä virheistä, joita esimerkiksi Ruotsissa on tehty ja löytää tehokkaita, suomalaisia ratkaisuja.

Suomi tarvitsee uutta, ulkopuolista työvoimaa, vaikka työn tuottavuus nousisi ja syntyvyys lisääntyisikin. Rydmanin mielestä Suomeen otetaan nykyisin liikaa maahanmuuttajia ja kiintiöpakolaisten vastaanottaminen pitää lopettaa. Todellisuudessa työmarkkinoiltamme eläköityy jo nyt enemmän väkeä kuin sinne tulee lisää. Maahanmuuttajien työllistymiseksi täytyykin löytää ennakkoluulottomia keinoja. Suomen täytyy olla ulkomaalaisia työnhakijoita houkutteleva yhteiskunta, jossa maahanmuuttajien on mahdollisuus olla mukana rakentamassa tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa. Kuten Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainenkin on todennut, 2000-luvun suomalainen yhteiskunta on suomalaiseen elämänmuotoon nojaava monikulttuurinen hyvinvointiyhteiskunta.

Haastattelussaan Rydman kysyy, onko kiintiöpakolaisten pysyvä Suomeen jääminen välttämätöntä? Me haluamme puolestamme kysyä, miten tällaiset ajattelumallit edistävät sitä Rydmaninkin esiintuomaa ajatusta yhteiskuntaan integroitumisesta? Vähätellä ei voi myöskään Suomen kansainvälistä vastuuta kotimaassaan kriisien uhreiksi joutuneiden yksilöiden suojelussa.

Rydman väittää, että monikulttuurisuudesta puhuminen on Kokoomukselle vaikeaa. Näin ei todellakaan ole, puolueen periaateohjemassakin puolustetaan voimakkaasti monikulttuurista Suomea. Sen sijaan joillekin kokoomusnuorille näyttää olevan vaikeaa löytää minkäänlaisia ratkaisuja maahanmuuttajien liittämiseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Rydmanin mukaan monikulttuurisuuden vastustaminen on poliittista edelläkävijyyttä ja nuorten liitto on puolueen omatunto. On kysyttävä, onko yhteiskunnan kehityksen vastustaminen todellista poliittista edelläkävijyyttä?

Anne Taavitsainen, Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja
Tuomas Viljamaa, Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten puheenjohtaja
Olli Marjalaakso, Pirkanmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja
Emma Kimiläinen, Helsingin Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja
Elias Erämaja, Uudenmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja
Tomi Sandström, Vantaan Kokoomusnuoret
Elina Hölttä, Etelä-Savon Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja


Ruotsinkielinen vastine lähetetty HBL:n toimitukseen