Länsi-Savo/Olli Nepponen: Maahanmuuton pulmat ratkottava

Länsi-Savo/Olli Nepponen: Maahanmuuton pulmat ratkottava 27.2.2010

Maahanmuutto on viime aikoina herättänyt keskustelua ja tunteita niin puolesta kuin vastaan. Toiset kiinnittävät huomiota inhimillisiin tekijöihin ja Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin. Toisaalta huomiota ovat saaneet maahanmuuton laajuus ja kustannukset.

Tällä hetkellä tärkeintä on huomioida maahanmuutosta koituneet haasteet ja pyrkiä ratkaisemaan ne realistisin keinoin.

Maahanmuuttoviranomaisten käsiteltäväksi tulevien asioiden määrä kasvoi entisestään viime vuonna. Erityisesti turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut hurjasti: vuonna 2007 turvapaikkaa haki 1 500 hakijaa, kun vastaava luku vuotta myöhemmin oli jo noin 4 000. Viime vuonna turvapaikkaa haki lähes 6 000 henkilöä.

Suurimpia tämän hetkisiä haasteita ovat aiheettomat turvapaikanhakijat ja hakemusten käsittelyprosessin hitaus sekä turvapaikkapolitiikasta koituvat kustannukset.

Aiheettomasti tukien ja korvausten perässä maahan pyrkivät hakijat ovat koituneet ongelmalliseksi ryhmäksi. Viime kuukausina näkyvimpänä ryhmänä ovat olleet Bulgarian romanit. Jo aikaisessa vaiheessa on lähtömaassa pystyttävä viestimään, että aiheettomin perustein maahan pyrkivät tullaan karsimaan.

Hallituksen antama esitys ulkomaalaislain muuttamisesta tulisikin helpottamaan hakijan iän selvittämistä ja perusteettomien hakemusten hylkäämistä. Tämä selkeyttäisi ja tehostaisi myös ”ankkurilapsi”-tapausten käsittelyä.

Alaikäiset, ilman huoltajaa saapuneet hakijat ovat ongelmallinen ryhmä. Niin kutsuttujen ”ankkurilasten” määrän vähentymisestä huolimatta on oletettavaa, että perhesideperusteisten hakemusten määrä tulee lähivuosina vielä moninkertaistumaan. Lisäksi kaikki eivät ole tietoisia tarkasta syntymäajastaan mikä hankaloittaa heidän hakemustensa käsittelyä.

Toisaalta on myös tapauksia joissa todellinen ikä salataan saavutettavien etujen toivossa. Tämä hankaloittaa oikeasti apua tarvitsevien asemaa ja heidän hakemustensa käsittelyä. Siksi ikätestauksesta onkin saatava toimiva, lainmukainen käytäntö.

Onkin tärkeää pitää huolta siitä, että turvapaikkapolitiikassamme ei ole sellaisia tekijöitä, jotka houkuttelisivat perusteettomia hakemuksia.

Eduskunnan tahto onkin, että turvapaikkamenettelyt sekä hakijoille maksettavat tuet ja korvaukset saatetaan mahdollisimman yhteneviksi Pohjoismaissa ja vertailukelpoisten EU maiden välillä. Tämä on oleellista kustannusten hallinnan kannalta.

Hakemusten määrän kasvusta ja käsittelyn hitaudesta johtuen jonot kasvoivat jo kohtuuttoman pitkiksi viime vuoden lopulla.

Viranomaisten voimavaroihin on kiinnitetty huomiota. Vuoden 2009 määrärahalisäyksillä poliisin ja maahanmuuttoviraston turvapaikkahenkilöstöä lisättiin lähes sadalla.

Lisäksi tämän vuoden budjettiin tehtiin miljoonan euron lisäys maahanmuuttoviraston määrärahaan turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi ja biometrisen oleskelulupakortin toteuttamiseksi.

Näillä resurssilisäyksillä turvapaikkahakemussumaa onkin saatu jo purettua. Ratkaisua turvapaikkahakemukseensa odottavien määrä on saatu laskemaan reiluun 2 300 hakijaan viime loppuvuoden lähes 4 000 hakijasta.

Maahanmuuttoviraston, poliisin, rajavartiolaitoksen ja vastaanottokeskusten resurssien riittävyyttä on seurattava jatkossakin ja niiden välinen, entistä tiiviimpi yhteistyö takaavat hakemusten käsittelyn sujuvuuden.

Hakemusten sujuva käsittely on myös signaali, joka voisi vähentää aiheettomasti turvapaikkaa hakevien kiinnostusta Suomea kohtaan.

Kustannuksista puhuttaessa olisi syytä tarkistaa matkojen korvaamiskäytäntöä. Suomi on käytännössä maailman avokätisin maa perheiden yhdistämistilanteissa. Me maksamme täällä jo olevan turvapaikanhakijan kaikkien perheenjäsenten matkat tänne.

Ei ole järkevää tai tarkoituksenmukaista, että veronmaksajien varoilla kustannetaan kaikkien turvapaikanhakijoiden kaikkien perheenjäsenten muutto Suomeen. Tämän asian korjaamiseksi pitää ministeriöstä saada pikaisesti esitys eduskuntaan.

Lisäksi Suomesta turvapaikan saaneet maahanmuuttajat nauttivat Euroopan korkeimmasta sosiaaliturvasta.

Keskustelua on herättänyt myös Suomen vastaanottokeskuksissa hakemuksiensa käsittelyä odottaville maksaman toimeentulotuen suuruus. Tämä aiheutti perusteettomien turvapaikkahakemusten suman. Helmikuun alusta alkaen toimeentulotukea kuitenkin leikattiin vastaamaan paremmin naapurimaiden tasoa.

Oleellisinta onkin siis edelleen varmistaa, että prosessia tehostamalla hakemusten käsittelyä kyetään nopeuttamaan ja että aiheettomat hakijat saadaan karsittua pois jo aikaisessa vaiheessa.

Lisäksi on syytä tarkoin harkita ja tarkistaa tuki- ja korvauskäytäntöjämme. Näin vältytään ylimääräisiltä kustannuksilta.

Kansalaisten oikeustajua ei pidä loukata sillä, että turvapaikanhakijat voivat käyttää hyväkseen järjestelmäämme ja siinä mahdollisesti olevia porsaanreikiä.

Olli Nepponen

Kirjoittaja on kokoomuksen mikkeliläinen kansanedustaja. Hän on valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja.