Aamulehti: Pakolaisvaalit tulossa

Aamulehti, pääkirjoitus: Pakolaisvaalit tulossa 27.2.2010

Keitä heitä nyt olikaan: Alexandra Inginen, Naze Aghaita, Anna Lado, Irina Lyukhtan, Irina Antonova. On itketty otsikoita "Piina jatkuu", "Virasto ei taivu", tai "Turvapaikanhakijat syömälakkoon".

Turvapaikanhakijoista, kiintiöpakolaisista, maahanmuuttajista, pakolaisista ylipäänsä nousee vuoden päähän eduskuntavaaleihin vaaliteema. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen - kukas muukaan - avasi jo keskustelun ja ehdotti, että pakolaiskiintiötä pitää karsia.

Kiintiöpakolaisia Suomi ottaa vastaan 750 vuodessa. Organisoituun tuloon on varauduttu. Meillä on varaa siihen.

Sitten ovat he, jotka vain tulevat.

Suomeen laittomasti pyrkivät hellyttävät tiedotusvälineissä säälisanojen putouksen. Tiedotusvälineistä tulee tiedostusvälineitä. Jalo tehtävä on nostaa käsien suojaava piiri turvattoman ympärille.

Viranomainen toimii lakien mukaan. Päätökset eivät aina miellytä.

Muutama seurakunta on lukenut oman lakinsa. Ne piilottelevat laittomasti Suomeen saapuneita ja toteuttavat näin kristinuskoa. Kirkon täytyy uskaltaa elää todeksi se, mitä opettaa läheisyydestä.

Suomen ekumeeninen neuvosto on julkaissut turvapaikkaoppaan. Lain näkökulmasta se on kansalaistottelemattomien tai radikaaliryhmien käsikirja.

Lait ja niiden soveltaminen ovat oppaan puolustajien mielestä joskus eettisesti vääriä. Lakeja pitää tarkastella ja rikkoa, jos lähimmäisenrakkaus sitä vaatii.

Neuvosto asettuu lain yläpuolelle. Samalla se astuu yhteiskunnan ulkopuolelle.

Eläköityvä arkkipiispa Jukka Paarma muistutti puheoikeusaikanaan, että kirkko tähtää yhteistoimintaan viranomaisten kanssa. Uusien ehdokkaiden Miikka Ruokasen ja Kari Mäkisen kannanottoja odotellessa voi ihmetellä, toteutuiko yhteistyö esimerkiksi Turun Mikaelin tai Tampereen Harjun seurakunnissa.

Seurakunnissa on luettu lakia omin neuvoin: turvapaikanhakija suojelukseen, jos viranomaisten käännytysaikeet tuntuvat epäoikeudenmukaisilta.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja puolestaan huomauttaa, ettei kirkolla ole lakiin perustuvaa oikeutta eikä toimivaltaa antaa turvapaikkaa ihmisille, joita ollaan karkottamassa Suomesta.

Kirkon suojista arvostellaan puutteellista käsittelyä, kuulustelijoiden ammattitaitoa ja uskotaan, että kirkko pystyy viranomaisia paremmin ratkaisemaan papereita tutkimalla oleskeluluvat.

Kirkko on muuttanut vanhurskauden hurskasteluksi. Mitä sanoisi Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen, jos Ahvenanmeren yli pukkaisi viidettä Ruotsin-laivaa laittomia maahanpyrkijöitä? Minne majoittaisi, miten ruokkisi?

Pakolaisvirta Suomeen on heikko kuin marraskuinen auringonsäde Etelä-Euroopan tilanteeseen verrattuna.

Laiton maahanmuutto, meren yli henkensä kaupalla tulevat venepakolaiset näkyvät, tuntuvat ja tulevat kalliiksi. Siksi EU pyrkii vaikuttamaan kahdenvälisillä sopimuksilla Afrikan maihin.

EU:ssa oleskelee viitisen miljoonaa laittomasti saapunutta.

Syvän lumen ja purevan pakkasen Suomi tuntuu houkuttelevalta, jos on talven kylmiin sormiin tottunut. Meillä on sosiaalijärjestelmämme, hoidon taso ja rauhantila.

Suomen terveydenhoitojärjestelmän kannalta olisi kestämätöntä, jos oleskelulupia myönnettäisiin siksi, että toisen maan terveydenhoitojärjestelmä on huonompi kuin meidän.

Osansa Suomi kiintiöpakolaisista kantaa. Ruotsi (9,2 miljoonaa asukasta) ottaa vastaan vuosittain 1 900, Tanska (5,5 miljoonaa) 500 ja Norja (4,8 miljoonaa) 1 200 tulijaa.

Suomen 750 on merkittävä luku. Jos he kotoutuvat kunnialla maan tavoille, tämä estää syrjäytymistä ja radikalisoitumista.

Pakolaiset muuttuivat Suomessa näkyviksi vuonna 1973, kun ensimmäiset saapuivat Chilestä pakoon sotilasdiktatuuria. Nehän eivät näytä meiltä!

1920-luvun alussa rajan ylitti Neuvostoliitosta 33 000 pakolaista. Natsi-Saksan poliittisia pakolaisia ohjattiin itärajan ylittäneiden tapaan turvaan Ruotsiin ja USA:aan.

Nyt pakolaiset ovat suomalaisuutta, eivät läpikulkumatkalla.

Ulkomaalaislait tarvitsevat tuuletusta. Odotamme, että oikeus ja kohtuus toteutuvat.

Vaalikeskustelu tarvitsee sytykkeensä.

Jos asia on poliitikkojen puheissa suhteellisen mukavalla mallilla (=Ei ainakaan tällä vaalikaudella), nitkahtamassa eteenpäin (=Noin neljänsadan palaverin päässä) tai jopa hyvin nopealla aikataululla (=Ennen eläkettä), kirkon ovilla on koputtelijoiden loputon jono.

Jorma Pokkinen