HS: Pakolaiskiintiön karsiminen voi lisätä ihmissalakuljetusta

Helsingin Sanomat: Pakolaiskiintiön karsiminen voi lisätä ihmissalakuljetusta 24.2.2010
Mikä on sopiva koko pakolaiskiintiölle?
Suomi ottanut lähes joka vuosi aiottua vähemmän pakolaisia

Yhä useampi maa ottaa pakolaisia. Kehitysministeri Väyrynen haluaa Suomen ottavan heitä nykyistä vähemmän.

Jolleivät kurjimmissa oloissa sinnittelevät pakolaiset pääse Suomeen virallista reittiä YK:n pakolaisjärjestön ja valtion sopimina kiintiöpakolaisina, he pyrkivät tänne keinolla millä hyvänsä - vaikka rikollisten ihmissalakuljettajien matkassa.

Näin voi tiivistää maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) ja Suomen pakolaiskiintiöistä sisäministeriön maahanmuutto-osastolla vastaavan neuvottelevan virkamiehen Arja Kekkosen vastauksen ministeri Paavo Väyryselle (kesk).

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen esitti tiistaina vuosittaisen kiintiöpakolaisten määrän vähentämistä nykyisestä 750:stä. Hän halusi sen sijaan lisätä muuta tukea YK:n pakolaisjärjestölle.

Keskustelu käynnistyi viikonloppuna, kun kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman halusi luopua kokonaan kiintiöpakolaisista.

"Pakolaisten uudelleen sijoittaminen on se keskeinen asia, mitä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR Suomelta toivoo. Koska nämä pakolaiset tulevat YK:n ja valtioiden kautta, se estää ihmissalakuljetusta", Kekkonen napauttaa.

Myös ministeri Thorsin mielestä pakolaisille on tärkeää antaa pakolaiskiintiön avulla signaali, että heillä on muitakin vaihtoehtoja kuin lähteä epätoivoiselle matkalle ihmissalakuljettajien mukaan.

"Pakolaisten uudelleen sijoittaminen hillitsee myös sitä, että he lähtevät Eurooppaan turvapaikanhakijoiksi, mitä EU ei toivo", Kekkonen sanoo.

Kiintiöpakolaisten määrän karsiminen olisi vastakkainen linjaus muussa maailmassa vallitsevaan suuntaukseen verrattuna.

"Pakolaisten uudelleen sijoittajamaiden määrä kasvaa niin paljon, ettei siitä ole pysyä kärryillä. Viime vuonna mukaan tuli Japani ja EU hyväksyi kiintiöpakolaisten sijoittamisohjelman", Kekkonen huomauttaa.

Suomessa istutaan juuri nyt neuvottelemassa maissta, joista kiintiöpakolaiset otetaan tänä vuonna.

Kapula siirtyy tällä tietoa maaliskuun aikana maahanmuuttopoliittiselta ministeriryhmältä ministeri Thorsin pöydälle. Hän tekee lopulllisen päätöksen.

Paavo Väyrynen vastustaa pakolaisten ottamista Kongosta, koska kongolaiset ovat kotoutuneet hänen mukaansa erityisen huonosti.

Suomeen on otettu noin 450 kongolaista kiintiöpakolaista kolmena viime vuotena.

Thors ja Kekkonen ihmettelevät Väyrysen väitettä huonosta kotoutumisesta. Heidän mukaansa asiasta ei ole tehty vielä yhtään tutkimusta.

Kekkonen kävi hiljattain Oslossa pohjoismaisen virkamiestyöryhmän mukana puhumassa kongolaisista. Hän kertoo, että Tanska on ottanut kongolaisia vuosikaudet, eikä kotoutumisongelmia ole ollut. "He olivat silmät levällään kun puhuttiin Suomen epäilyistä."

Kyse on yleensä kongolaisnaisista ja -lapsista, jotka tulevat Ruandan pakolaisleireiltä.

"He ovat moneen kertaan raiskattuja ihmisiä, jotka ovat kokeneet matkallaan väkivaltaa moneen kertaan. Heillä ei ole mahdollisuuksia palata kotimaahansa", Kekkonen kuvaa.

Kongolaisten lisäksi on odotettavissa, että pakolaiskiintiöön osuu tänä vuonna irakilaisia, myanmarilaisia eli entisiä burmalaisia ja muutaman vuoden tauon jälkeen afganistanilaisia.

---
1. Mikä on sopiva koko pakolaiskiintiölle?
2. Miksi?

Hallituspuolue kokoomuksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja
1. "Nykyinen 750."
2. "Määrä on osoittautunut toimivaksi. YK on todennut kaikki kiintiöpakolaiset aidosti avun tarpeessa oleviksi, kyse on vain siitä, kuinka paljon meillä on mahdollisuus ottaa vastaan. Runsaat 700 pakolaista on osoittautunut hyväksi määräksi, sen verran on realistisesti mahdollista kotouttaa ja integroida suomalaiseen yhteiskuntaan. Enempään voimavarat eivät riitä, mutta tähän kyllä hyvin."

"Yksi tapa auttaa on pakolaisten vastaanotto. Suomi on siihen sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa. Jos sen lisäksi halutaan auttaa myös muulla tavoin, esimerkiksi paikan päällä, niin se kyllä sopii, jos resursseja vain on. Siksi on tervetullutta keskustella tehokkaimmista ja toimivimmista tavoista auttaa."

Pääoppositiopuolue Sdp:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola:
1. "Nykyinen 750."
2. "Se on kohtuullinen määrä, kun kotouttamisen kanssa on jo nyt ongelmia. Pakolaisten kannalta olisi hyvä ottaa tietysti enemmänkin, ja ehkä kiintiötä voidaan harkita nostettavaksi, jos saamme systeemit toimimaan ja selviämme paremmin kotouttamisesta. Tarvitaan tehokkaampaa kielten opetusta ja työllistymistä."

Hallituspuolue vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki:
1. "Ei ainakaan pienempi kuin 750, joskus on keskusteltu suuremmastakin."
2. "Se on sovittu hallituksen piirissä näin, siihen on näissä oloissa oltava tyytyväisiä. Jos kiintiön muuttamisesta keskustellaan, meidän kanta on, että sitä ennemminkin suurennettaisiin."

"On totta, että kaikki maat eivät ota kiintiöpakolaisia, mutta se on valittu Suomen tavaksi kantaa vastuuta hyvin haavoittuvista ihmisistä. Meille on luontevaa kantaa tällä tavoin vastuuta maailman pakolaisongelmasta. Ja kun maailman pakolaisongelma ei ole ainakaan pienentymässä, ei kai Suomen vastuukaan voi pienetä."

Hallituspuolue keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumala:
1. "Nykyinen järjestelmä on ihan kohtuullisen hyvä."
2. "En osaa ottaa mihinkään lukuihin kantaa enkä haluakaan, että montako pitää ottaa lisää tai montako vähemmän. En kuitenkaan edusta sitä kantaa kuin kokoomusnuorten puheenjohtaja (Wille Rydman) lehtihaastattelussa. Keskustapuolueella ei ole asiaan muuta kantaa kuin mikä on hallituksen kanta."

---

Suomi ottanut lähes joka vuosi aiottua vähemmän pakolaisia

Sisäministeriön mukaan Suomi on poikkeuksellisen tarkka pakolaisia valitessaan

Suomi otti eduskunnan päättämän pakolaiskiintiön mukaisen määrän hädänalaisia viime vuosikymmenenä vain kahtena vuonna, vuosina 2000 ja 2003.

Tarkoituksena oli ottaa vuosina 2000-2009 kaikkiaan 7 450 kiintiöpakolaita, mutta määrä jäi 440 ihmistä vajaaksi.

Onko se paljon vai vähän, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Arja Kekkonen?

"Kyllä se vajaus saisi olla pienempi. Olemme viime vuosina onnistuneet pääsemään lähemmäksi kiintiötä, mutta petraamista on edelleen", Kekkonen sanoo.

Kolmena viime vuotena valittiin 13-27 kiintiöpakolaista suunniteltua vähemmän vuotta kohti. Sitä aiempina vuosina kiintiö jäi yleensä vuosittain vajaaksi 50-75 ihmisellä, vuonna 2001 peräti 103:lla.

Kekkosen mukaan vajaus syntyy usein siitä, että Suomi on tarkka siitä, ketkä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esittämät pakolaiset pääsevät Suomeen ja ketkä eivät.

Suomalaiset virkamiehet esimerkiksi haastattelevat jokaisen tarjokkaan ennen valintaa, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista. Vain Yhdysvallat toimii samoin.

"Monesti käy niin, että Suomen delegaatio matkustaa pakolaisleirille valitsemaan esimerkiksi 150 pakolaista, mutta meille tarjottujen joukosta löytyy vain 130 Suomen kriteerit täyttävää pakolaista", Kekkonen kertoo.

Pakolainen saattaa jäädä valitsematta turvallisuussyistä tai siksi, etteivät suomalaiset usko hänen olevan suojelun tarpeessa. Myös huonoksi arvioitu kotoutumisennuste saattaa estää valinnan.

Välillä myös UNHCR tarjoaa Suomelle toisenlaisia pakolaisia kuin Suomi on toivonut.

Viime vuonna suomalaisten virkamiesten delegaatio matkusti muun muassa al-Tanfin pakolaisleirille Syyrian ja Irakin raja-alueelle valitsemaan 50 pakolaista Irakin palestiinalaisten joukosta.

Kekkosen mukaan tarkoituksena oli valita yksin eläviä naisia lapsineen.

"Matka toteutettiin vasta loppuvuodesta, jolloin hädänalaiset olivat jo päässeet eteenpäin eivätkä suomalaiset löytäneet suunnittelemaansa määrää naisia ja lapsia. Sieltä otettiin siksi vain 27 pakolaista eli melkein puolet suunniteltua vähemmän", Kekkonen kertoo.