YLE: Rasismi kätkeytyy kritiikkiin

YLE Etelä-Karjala: Rasismi kätkeytyy kritiikkiin 16.2.2010

Maahanmuuttokriittinen keskustelu avaa rasismille uusia väyliä. Tutkijan mukaan rasismia ei suoraan tunnusteta, mutta sitä kätkeytyy maahanmuuttovastaisiin puheenvuoroihin.

Lappeenrannassa asuva ja työskentelevä Maria Taina-Parviainen muutti Suomeen pysyvästi vuonna 2001. Hän ei ole itse suoraan kohdannut rasismia. Sen sijaan junamatkalla kuultu suomalaisten keskustelu, jonka mukaan venäläiset muuttavat Suomeen sosiaaliturvan perässä, pahoitti mielen.

- Se ei ole totta. Minun lähipiirissä on kymmenen aika läheistä ystävää ja tiedän heistä sen, että he kovasti yrittävät löytää töitä tai ovat jo töissä ja hyvissä työpaikoissa, Taina-Parviainen sanoo.

Venäläisiä yksinhuoltaja-äitejä Taina-Parviainen pitää ryhmänä, jotka saattavat - pätevästä syystä- hakeutua paremman sosiaaliturvan äärelle.

- He ovat muuten miesten ja vanhempiensa varassa.

Piilorasismi nostaa päätään

Maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien äänenpaino on lisääntynyt taantuman ja työttömyyden kasvun myötä. Itä-Suomen yliopiston sosiologian lehtorin, tutkija Päivi Harisen mukaan yhteiskunnallisesti sallittu kritiikki kätkee sisälleen laittoman rasismin.

- Tavallaan aukeaa väylä taas tämmöiselle negatiivisemmalle maahanmuuttosuhtautumiselle ja negatiivisemmille siitä, että jotkut ihmiset ovat väärässä paikassa, Harinen sanoo.

Muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) viime syksynä esiinnostama kysymys siitä, vievätkö ulkomaalaiset suomalaisten korkeakoulupaikat, on osa tämänkaltaista keskustelua. Harinen näkee suomalaisnuorten ongelmien olevan laajempi yhteiskunnallinen ilmiö.

- Vaikka Suomesta vietäisiin pois kaikki maahanmuuttajat, ei se välttämättä ratkaise nuorten ongelmia.

UPM:n tiistainen ilmoitus väenvähennyksistä voi lisätä entisestään maahanmuuttovastaisia puheita. 1990-luvun rasistisia liikkeitä selitettiin Harisen mukaan lamalla.

- Voidaan sanoa, että jostakin on karsittava. Karsitaan vaikka turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvasta tai maahanmuuttajien hyvinvointishoppailun, niinkuin sitä nimitetään, piirteistä.

Yleinen keskustelu koetaan henkilökohtaisesti

Harinen huomauttaa, että kriittisessä keskustelussa, vaikka se ei suoraan tiettyyn henkilöön kohdistukaan, ovat kohteena ihmiset.

- Ne ovat nämä elävät ihmiset, jotka nämä asenteet nahoissaan kokevat. Tällaisina syrjinnän kokemuksina ja ulkopuolelle jättämisen kokemuksina.

_____________________________________

[...]
Toimittaja:
Miten tämä nykyinen maahanmuuttopolitiikka, herättääkö se jotain uusia rasismin muotoja?

Päivi Harinen:
No sanotaan näin, että minun tulkinta asiasta on, ja varmaan monen muunkin suomalaisen monikulttuurisuustutkijan tulkinta on, että rasismi ikäänkun piiloutuu. Se saa sellasen piilopaikan tämän maahanmuuttokritiikin ja maahanmuuttopolitiikan kritiikin maisemista, koska tuota...tällä lailla voi nämä omat mielipiteensä irrottaa tällaisesta rasismista, joka on Suomessa tuomittu, kriminalisoitu, ja tällaisen niinkun yleisen valtakunnallisen tällasen strategisen kansainvälistymis niinkun linjausten vastaista. Ei saa olla rasisti. Mutta sitten maahanmuuttokriittinen saa olla, maahanmuuttopolitiikkaa saa kritisoida, jolloin sitten...sitten ikään kuin aukeaa semmonen väylä taas tämmöselle negatiivisemmalle maahanmuuttosuhtautumiselle ja negatiivisemmille...vihjeille siitä, että jotkut ihmiset ovat väärässä paikassa.
[...]
Toimittaja:
Voivatko maahanmuuttajat itse vaikuttaa mitenkään tämmöiseen maahanmuuttokriittiseen keskusteluun?

Päivi Harinen:
Se on varmasti vaikeata, koska yleensä aika paljon suomalaisessa keskustelussa maahanmuutosta, maahanmuuttajista, maahanmuuttopolitiikasta, maahanmuuttajien arjesta ja asioista puhuvat suomalaiset päättäjät tai tutkijat tai muuten tällaiseen tuota...antirasistiseen toimintaan sitoutuneet ihmiset. Mutta ei se varamaan täysin mahdotonta ole. Ja tietysti tutkimusten kauttahan maahanmuuttajien ääni tulee kuuluviin, vaikka sitten suomalaisen tutkijan välittämänä.
[...]