Sivistys.net: Seppo Niemelä: Kansalaisuustestillä on kaksi puolta 11.2.2010
Kansalaisuuslakia muutetaan, mutta toistaiseksi Suomi ei ota käyttöön kansalaisuustestiä. Tietokirjailija Seppo Niemelä kaipaa kotouttamiskoulutukseen lisää oikeustietoutta.
Tanskassa kansalaisuustesti on käytössä neljättä vuotta kansalaisuuden ehtona.Keskustelu sen tarpeellisuudesta ryöpsähti alkutalvesta, kun selvisi, että viidennes syntyperäisistä tanskalaisista reputtaisi sen. Maahanmuuttajista hylkäysprosentti on yli 50. Kokeen moititaan mittaavan triviatietoutta, vaikka tärkeämpää olisi arvioida aktiivisen kansalaisuuden taitoja.
Kansalaisuustesti tapetilla
Suomessakin aihe on ajankohtainen, sillä sisäasianministeriö käsittelee paraikaa kansalaisuuslain muutoksia.
— Näillä näkymin kansalaisuustestiä ei kuitenkaan olla lisäämässä lakiin. Ministeriö tiedusteli Maahanmuuttovirastolta lainmuutostarpeita, ja kysyimme, tulisiko testiä harkita, sanoo johtaja Kati Korsman Maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksiköstä.
Seppo Niemelä arvelee, että suomalaiset pärjäisivät tanskalaisten tavoin: heikosti.
— Asiantila on huolestuttava osoitus siitä, miten huonosti kansalaisuuden perusasiat opetetaan. Ja vaikka emme kaikkia asioita kokeessa osaisikaan, Suomessa elämällä olemme oppineet toimimaan perustavan normiston mukaisesti.
Kansalaistaitoja saisi testata
Seppo Niemelä vierastaa sitä, että kansalaisuustestillä mitataan kulttuuritietoutta, velvoittaahan jo perustuslaki ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun taustasta riippumatta. Sen sijaan tulokkaiden aktiivista kansalaisuutta koe saattaisi palvella.
— On tärkeää, että maassa asuvat toimivat maan lakien mukaan ja kehittävät niitä demokratian tarjoamilla säännöillä. Siksi minusta olisi tähdellistä, että kansalaisuuden saava osoittaisi tuntevansa ja hyväksyvänsä Suomen perustuslain ja sellaisen keskeisen lainsäädännön, jonka osalta on hankauksia, hän sanoo.
Myös sukupuolten väliset ja perheen sisäiset oikeudet olisi tunnettava, samoin kansalaisen poliittiset oikeudet. Niiden opetus kuuluisi kotouttamiskoulutukseen.
— Oikeustietous olisi tärkeä investointi siihen, että estämme ennalta maahanmuutosta tulevia hankaluuksia, Niemelä sanoo.