HS: Keskustelu kiintiöpakolaisista yllätti

Helsingin Sanomat: Keskustelu kiintiöpakolaisista yllätti 25.2.2010
Helsingin Sanomat, mielipide: Mistä kokoomusnuoren solidaarisuuden puute kumpuaa?

SPR:n ja Amnestyn mielestä kunnille pitäisi maksaa pakolaisista entistä enemmän.

Kiintiöpakolaisia koskevan keskustelun tiukkuus on yllättänyt asiantuntija.

Paavo Väyrynen vaati tiistaina, että Suomen pakolaiskiintiötä pitäisi vähentää. Kiintiö on saanut olla melko rauhassa vuodesta 1986, jolloin päätös ensimmäisestä pakolaiskiintiöstä tehtiin.

Sisäministeriön maahanmuutto-osastolla pakolaisasioista vastaava osastopäällikkö Sirkku Päivärinne sanoo, että Suomen järjestelmä on ollut kansalaisten hyväksymä.

Hänen mielestään ei ole kohtuullista arvioida kiintiöpakolaispolitiikkaa vain kotoutumisen tai työvoimapolitiikan näkökulmasta, sillä esimerkiksi kongolaisten kohdalla on kyse kansainvälisestä suojelusta ja uudelleensijoittamisen tarpeesta.

"Kiintiöpakolaiset ovat perinteisesti kotiutuneet hyvin, ja he ovat itsekin kiinnostuneita lastensa kotoutumisesta", Päivärinne sanoo.

Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajaohjelman päällikkö Johanna Matikainen sanoo, että viime päivien keskustelu on yllättänyt.

"Yleisen keskustelun taso on muuttunut melko aggressiiviseksi ja räyhähenkiseksi. Olemme miettineet miten voimme jatkaa keskustelua vänkäämisestä eteenpäin."

"Kiintiöpakolaisten vastaanotto ei ole aiemmin herättänyt keskustelua, koska määrät ovat pieniä."

Väyrysen ulostulon taustalla on kuntien suhtautuminen pakolaisiin.

Keskustapuolue puhuu kuntien suulla, ja nimenomaan kunnissa on suhtauduttu entistä kriittisemmin kiintiöpakolaisiin ja muihin maahantulijoihin.

Kunnat vaativat valtion maksamiin pakolaiskorvauksiin isompia korotuksia. Vasta tämän vuoden budjettiin saatiin kymmenen prosentin korotus, joka ei riitä kunnille.

SPR ja Amnesty katsovat, että kunnille pitäisi maksaa enemmän pakolaisten vastaanottamisesta.

Suomen Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Tiina Valonen muistuttaa, että suurimman osan maailman pakolaisista vastaanottavat köyhät ja konflikteista kärsivät maat. "Suomen tulisi kasvattaa kiintiötään", Valonen sanoo.

Tausta

Pieni vähemmistö maahanmuuttajista

Vuonna 2009 Suomeen muutti ulkomailta alustavien tietojen mukaan yli 26 000 ihmistä. Suurin osa maahanmuuttajista tulee työn perässä.

EU:n alueelta muuttavien määrä on ollut jyrkässä kasvussa koko 2000-luvun ajan; heistä suurin osa tulee Suomeen töihin.

Osa muuttaa tänne opiskelijana ja osa perheenjäsenenä.

Suomi otti viime vuonna 727 pakolaista, minkä lisäksi 116 turvapaikanhakijana Suomeen tullutta sai pakolaisaseman.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen sai viime vuonna reilut 1 300 henkeä.

Muun kuin kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan Suomeen saaneita oli viime vuonna runsaat 15 000. Oleskelulupia myönnetään muualta kuin EU:n alueelta tulleille muun muassa työn, opiskelun, avioliiton ja perheenyhdistämisen ja humanitaaristen syiden perusteella.

Maahanmuuttajia tulee Suomeen eniten Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Saksasta, Britanniasta ja Kiinasta. Yhdysvallat, Thaimaa ja Espanja ovat myös hyvin edustettuina.

________________________________________

HS: Mistä kokoomusnuoren solidaarisuuden puute kumpuaa?

Wille Rydman suositteli luopumista kiintiöpakolaisista, koska järjestelmällä ei voida kuin "korkeintaan ostaa hyvää omaatuntoa" (HS Kotimaa 23.2.).

Kanta ei ole kokoomuksen yleisen linjan mukainen mutta kuvastaa huolestuttavasti vallitsevia asenteita, joihin törmää yhä useammin.

Pimentoon tuntuu jäävän, että suurin osa kiintiöpakolaisista tulee pakolaisleireiltä. Heille YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto UNCHR on myöntänyt pakolaisaseman.

Rydman sanoi, että kiintiöpakolaisten vastaanottamisella pelastetaan vain yksittäistapauksia, ei kolmatta maailmaa. Argumentti siitä, ettei kiintiöpakolaisten ottamisella ratkota ongelmia, on puutteellinen. Se kuvastaa asennetta, jolla liian usein kuitataan kolmannen maailman ongelmat: on puututtava ongelman juuriin. Tietenkin, mutta poistaako tämä asenne inhimillistä kärsimystä ja hätää?

On kansainvälisen yhteisön velvollisuus puuttua humanitaarisiin rikoksiin ja auttaa yksittäisiä ihmisiä niistä pois. Miksi usein kuvitellaan, että pakolaiset ovat opportunisteja? Täytyykö meidän lähteä ekskursiolle pakolaisleireille, jotta näemme, millaista arki on siellä?

Minulle on täysi mysteeri, mistä ajoittainen täydellinen solidaarisuuden puutteemme kumpuaa.

LAURA KIHLSTRÖM
MAATALOUS- JA METSÄTIETEIDEN YLIOPPILAS
JYVÄSKYLÄ