Turun Sanomat: Perusteissa vielä täsmennettävää

Turun Sanomat, pääkirjoitus: Perusteissa vielä täsmennettävää 17.2.2010

Sosiaalipolitiikan lohkoista harvaan liittyy niin paljon intohimoja ja vankkoja mielipiteitä kuin toimeentulotuen jakamiseen. Tiukat ja eriävät kannanotot ovat ymmärrettäviä, vaikka ne eivät teekään alan viranomaistoimintaa tai poliittista päätöksentekoa helpoksi.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Henkilöt, jotka siihen joutuvat tukeutumaan, ovat ahdingossa – jotkut omasta syystään, useimmat olosuhteiden painamina. Veronmaksajien rahoista kaikilla tuntuu olevan mielipide. Toimeentulotuen menot ovat olleet runsaat puoli miljardia euroa vuodessa.

Myös epäilyt toimeentulotuen väärinkäytöstä, todellisista tai kuvitelluista, ovat kiihdyttäneet keskustelua. Mielipiteiden tulva pääsee valloilleen ja saa jopa rasistisia piirteitä, kun puhe kääntyy turvapaikanhakijoille maksettavaan toimentulotukeen.

Kun tukiverkkoa koskeva lainsäädäntö on varsin monipolvinen, viranomaisetkin ovat toisinaan maksuperusteista ymmällään – tuen saajista puhumattakaan.

Kiistanalaisimpia kohtia toimeentulotuen jaossa on korjattu tai ollaan korjaamassa. Turvapaikanhakijoiden saaman tuen tasoa yhtenäistettiin muiden EU-maiden kanssa, jotta vältyttäisiin niin sanotulta turvapaikkashoppailulta.

Samaan aihepiiriin kuuluu toimeentulotuen epääminen EU:n sisältä tulevilta turvapaikanhakijoilta. On vaikea keksiä syitä, miksi toisesta EU-maasta voitaisiin hakea turvapaikkaa ja myöntää toimeentulotukea. Jos perusteet ovat olemassa, integraatioprosessissa on tapahtunut perustavaa laatua oleva virhe.

Yhtenäistettävää riittää myös EU:n kovassa ytimessä eli sisämarkkinoilla. Meneillään oleva talouskriisi on jättänyt Suomessa työttömiksi monien maiden EU-kansalaisia, jotka ovat päätyneet lähinnä Helsingin toimeentulotuen asiakkaiksi.

Helsingissä nosti viime vuonna toimeentulotukea 1 500 muualta tullutta EU-kansalaista. Edellisvuonna luku oli noin 1 000. Suurin osa tuen saajista oli Virosta ja muista Baltian maista (Yle Uutiset 16.2.).

Sosiaalityöntekijöiden mukaan ohjeet tukien myöntämisestä ovat heppoisia. Väärinkäytöksiltäkään ei ole vältytty. Asia on noteerattu myös sosiaali- ja terveysministeriössä, joka on perustamassa työryhmää pohtimaan tukiperusteiden selkeyttämistä.

Sisämarkkinoille olisi eduksi, jos tukiperusteet olisivat mahdollisimman yhtenäisiä.
Kun korkeasuhdanteen ja työvoimapulan aikana ihmisiä houkutellaan siirtymään työn perässä ulkomaille, sosiaaliturvan on seurattava mukana, kun ajat käyvät heikommiksi.

Säädöksiä on voitava tarkistaa myös talouskriisin oloissa. Hyvinvointivaltion statuksesta ei silti pidä tinkiä.

Julkisen talouden ahdingossa on havaittu, että vanhukset ovat tulleet uutena ryhmänä toimeentulotuen asiakkaiksi (TS 15.2.). On selvää, että toimeentuloturva ja sen rahoitus tulevat pysymään julkisen keskustelun keskiössä.