Taloussanomat: Tällä hinnalla halpatyöläinen korvaa sinut

Taloussanomat: Tällä hinnalla halpatyöläinen korvaa sinut 6.6.2010
Uusi Suomi: 2€/tunti –”Palkka ei suurin ongelma”
Rakennuslehti: Olkiluodossa on kahden euron työmiehiä 3.6.2010

Kahden euron tuntipalkka ei ole Suomessakaan enää harvinaisuus. Ulkomaalaiset sesonkityöläiset tulevat tänä vuonna raskaisiinkin hommiin todellisilla pilkkahinnoilla, joten kotimaisia kesäapulaisia ei työmaille kaivata. Rakennusten lisäksi halpatyöläisiä virtaa nyt mm. puutarhatöihin ja elintarviketeollisuuteen.

Sesonkityöläisten markkinoilla koululaiset ja opiskelijat saavat nykyään kilpailla halpatyövoiman kanssa tosissaan, ja näillä tarjousliksoilla moni jää toiseksi.

Esimerkiksi rakennusalalla kesäduunareille on tarjottu todellisia pohjalukema-palkkoja, koska työhaluista väkeä on yllin kyllin tulossa Baltiasta ja Venäjältä kaikenkarvaisten henkilövuokrausyhtiöiden ja alihankkijoiden kautta.

– Tapasin äskettäin virolaisia koulutettuja telineasentajia, jotka työskentelivät Helsingissä 600 eurolla kuukaudessa. Aika vaikeaa on tätä alaa harkitsevan kesätyöntekijän tai rakennusalan opiskelijan päästä nyt samoihin hommiin, ainakaan taulukkopalkalla, kertoo Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen.

Alan kotimaisten työehtosopimusten mukaiset tienestit olisivat vastaavissa töissä 2 200–2 500 euroa kuussa.

Mitä alemmas työn vaativuustasossa mennään, sitä pienemmäksi halpatyöläisten tulot jäävät. Rakennuksilla kunnossapito- ja siivoushommia tekeville tuntityöläisille on maksettu 3–4 euroa, kun TES:n alimmat tuntipalkat alkavat noin yhdeksästä eurosta.

Ei siis ihme, että Rakennusliiton kevään tarkastuskäyntien perusteella esimerkiksi pääkaupunkiseudun tyypillisillä työmailla suomalaisia duunareita oli enää runsas kolmasosa porukasta.

Lomittajia Ukrainasta, pehtooreita Balkanilta

Myös muut sesonkialat ovat oppineet käyttämään edullista vierastyövoimaa.

Maataloustöihin on täksi kesäksi palkattu ukrainalaisia tai valkovenäläisiä renkejä ja piikoja, puutarhanhoitoon bosnialaisia ammattilaisia, osin monimutkaisten yhtiöjärjestelyiden kautta.

Eräskin metsänomistajille taimia ja istutuspalveluita myyvä yhtiö tuottaa työväkensä Suomeen ruotsalaiselta alihankkijalta, joka taas on palkannut hommaan henkilöyhtiöinä toimivia puolalaismiehiä.

– Jos katsoo tarjouksia, millä tällaisia palveluita myydään, niistä voi laskea, ettei yksittäinen työntekijä voi mitenkään yltää edes meidän pienimpiin 7–8 euron tuntipalkkoihimme, sanoo Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola.

Todelliset maksetut tuntipalkat liikkuvat todennäköisesti 2–5 eurossa.

– Joskus palkoista voidaan vielä vähentää majoitus- tai ruokailukuluja, jolloin mennään jo kauas oikeudenmukaisen toiminnan hengestä, sanoo Lepola.

Marjanpoiminnassa vierastyöläiset saavat vain uneksia tämän kesän taulukkopalkoista. Suomalainen vähimmäistuntipalkka mansikkatilalla olisi paperilla 7,57 euroa ja koululaiselle 5,30 euroa tunnilta.

Poimintaurakoita on kuitenkin mennyt henkilövuokrausyhtiöille summilla, joiden perusteella yhdestä 10 tunnin kyykkimispäivästä voi kertyä työntekijälle korkeintaan 20 euroa.

Yleensä alihankintasopimuksissa on pykälät, joissa vuokrayhtiö lupaa huolehtia siitä että sen työntekijöiden palkkaus ja sosiaaliedut hoidetaan täkäläisten sääntöjen mukaan. Todellisuus on kuitenkin jotain ihan muuta.

Tekijä ei valita, mutta markkinat vääristyvät

Isoissa teollisuusyrityksissä kesäapulaisjärjestelyt ovat siistimpiä, mutta pieniä sopimuksenkierto-venkoiluja löytyy joka alalta.

Ammattitaitoisetkin ulkomaalaisvahvistukset joutuvat joskus ruokatehtaissa aloittamaan hommansa alimmilla harjoittelupalkoilla.

– Kovin yleistä tämä ei ole, mutta joskus tällaista tapahtuu vuokratyöfirmojen kautta, kertoo Elintarviketyöläisten liiton tiedottaja Karoliina Öystilä.

Työnantaja saakin miettiä, kumman palkkaa samalla hinnalla: kokeneen ammattilaisen tai kokonaan alan työkokemusta vailla olevan opiskelijan.

Ulkomaalaistyöläiset harmittelevat harvoin ääneen osaansa, ainakaan urakan tilaajalle.

– Varmasti joillekin ihmisille tuo meiltä saatu alipalkka on Itä-Euroopan mittapuulla hyvä ansio. Taustalla voi myös olla muita syitä, miksi kohtelusta ei haluta tai uskalleta valittaa, kertoo Sakari Lepola.

Työnantajat puolustavat ulkomaisen vuokra- tai halpatyövoiman käyttöä sillä, ettei kehnosti palkattu raadanta enää kelpaa kantaväestölle.

Työn kehno suosio voi tosin yhtä hyvin johtua siitä, ettei täällä vakituisesti asuva ihminen tule toimeen sellaisilla palkoilla, mitä hommista tarjotaan.

______________________________________________

Uusi Suomi: 2€/tunti –”Palkka ei suurin ongelma”

Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas ei usko, että Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla tehtäisiin laajalti töitä viime päivinä esiin nousseella kahden euron tuntipalkalla. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Olkiluoto ja koko rakennusala olisi pimeän työn kaatopaikka, jonka siivoamista Suokas vaatii hallitukselta. Hänellä olisi esittää päättäjille myös ongelman ratkaisu.

Olkiluodon ydinvoimalatyömaan ulkomaalaisten rakentajien naurettavan tuntipalkan nosti esiin tutkija Anna Kontula Rakennuslehdessä. Uuden Suomen haastatteleman Suokkaan mukaan näin mitätön tuntipalkka ei voi olla ainakaan Olkiluodossa kovin yleistä, sillä liitolla on jättityömaalla useita päätoimisia edunvalvojia.

-Ei siellä ihan ilmaiseksi töitä tehdä. 2-3 euron palkka on jo niin matala, etteivät virolaiset tai puolalaisetkaan ihan sillä tee, Suokas sanoo Uudelle Suomelle korostaen kuitenkin, että Olkiluodossakin asiat ovat "täysin retuperällä".

-Palkka ei ole suurin ongelma, vaikka ne ovatkin alle työehtosopimusten ja ylityökorvauksia ei makseta. Iso ongelma on se, että vain murto-osa ulkomaalaisista maksaa veroja oikein tai lainkaan, eivätkä yritykset maksa heistä sosiaali- tai vakuutusmaksujakaan. Tämä suo heitä käyttäville yrityksille tolkuttoman kilpailuedun.

Rakennusalalle EU:n vapaan liikkuvuuden myötä syntyneet "kahdet työmarkkinat" ovat puhuttaneet jo pitkään ja ajaneet suomalaiset rakennusyritykset työttömiksi.

Suokkaan mukaan rakennusalan viranomaisvalvonta ei toimi lainkaan, koska verottajalla ja muilla valvovilla elimillä ei ole todellisia valtuuksia ottaa ulkomaalaisille työntekijöille maksetuista palkoista ja eduista selvää. Suokkaan mukaan kansainväliset työnvälityspuljut osaavat ottaa tilanteesta ilon irti.

-Ja kun ulkomaalaiset työntekijät eivät asiasta puhu eivätkä ota yhteyttä, ei meillä ole mahdollisuutta selvittää asioita. Me vaadimme aina pankkitilikuitit nähtäväksemme.

Suokasta ei enää ihmetytä edes se, että Suomen energiantuotannon kannalta keskeisellä jättityömaalla voidaan jatkuvasti rikkoa suomalaisia työehtoja.

-Täällä on kaikki mahdollista. Jos järjestelmää ei paranneta, uusilla ydinvoimatyömailla on ihan sama tilanne.

Niin, se järjestelmän parantaminen. Suokas on kehittänyt tilanteeseen ratkaisun, joka hänen mukaansa kitkisi 60-70 prosenttia alan harmaasta työstä pois. Ehdotuksen toteutuessa verottaja antaisi jokaiselle Suomeen saapuvalle työläiselle verokoodin, jonka avulla verojen maksua valvottaisiin.

Työmailla käyvät tarkastajat voisivat myös tarkastaa suoraan työmaalla, että koodi on oikea ja veroja on maksettu. Suokkaan mukaan järjestelmä ei edes aiheuttaisi juurikaan kustannuksia.

Miksei tällainen järjestelmä sitten ole jo käytössä? Suokas syyttää hallitusta "kaistapäisen" nykytilanteen sallimisesta. Hänen mielestään nykyhallitus tai sen edeltäjä eivät ole edes halunneet ratkaista asiaa.

-Onko se Elinkeinoelämän Keskusliitto vai mikä joka haluaa tilanteen jatkuvan? Eihän ne [hallitus] voi olla niin hölmöjä ja avuttomia, ettei ne ymmärrä, että näin tämä ei voi jatkua.

Uusi Suomi ei sunnuntaina tavoittanut työministeri Anni Sinnemäkeä (vihr.) kommentoimaan asiaa.

Yritysmaailma puolustautuu halpatyövoimasyytöksiltä sillä, että aliurakoitsijat on "velvoitettu" noudattamaan suomalaisia työehtoja. Suokkaan mielestä velvoitepaperista ei ole hyötyä, jos sen toteutumista ei valvota.

-Tämä tulee niin pirun halvaksi yrityksille, Suokas manaa.

________________________________________________

Rakennuslehti: Olkiluodossa on kahden euron työmiehiä 3.6.2010

Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla ulkomaalaisten rakentajien tuntipalkka on alimmillaan alle kaksi euroa. Vain pieni osa tekee töitä suomalaisilla työehtosopimuksilla, kertoo kuukauden puolalaisten työntekijöiden parakilla asunut sosiologi Anna Kontula.

Tämä parakkikyliin eristäminen on Kontulan mukaan yksi tapa erottaa ulkomainen työvoima suomalaisesta yhteiskunnasta, rakennuskulttuurista ja samalla myös suomalaisesta palkkatasosta. Jos työntekijä alkaa ottaa selvää asioista ja vaatia suomalaisia työehtosopimuksia, tulee hänelle nopeasti lähtö paitsi työmaalta myös Suomesta, koska oleskeluoikeus on sidottu työpaikkaan.

Kontula tekee parhaillaan tutkimusta, jolla harmaan työn tekijät halutaan tuoda näkyville. Edellisen kerran hän tutki prostituoitujen työoloja. Hänen mielestään sen paremmin ulkomaisen prostituoidun käyttöä kuin rakennusmiehenkään huonoa palkkaa ei saa hyväksyä sillä perusteella, että kotimaassaan he tienaavat vähemmän.

Kontula ymmärtää, että viranomaiset eivät pysty valvomaan jokaisen omakoti- tai remonttityömaan työvoiman käyttöä. "Sen sijaan on ihan naurettavaa, etteivät viranomaiset pysty valvomaan isojen telakka- ja ydinvoimalatyömaiden olosuhteita. Poliisille tehdyt tutkintapyynnöt eivät johda mihinkään, sillä asianosaiset ehtivät lähteä maasta ennen kuin järjestelmä toimii."

Lue lisää torstaina ilmestyneestä Rakennuslehdestä.