Vantaan Sanomat: Ramadan vilkastuttaa moskeijan rukoushetkiä Koivukylässä

Vantaan Sanomat: Ramadan vilkastuttaa moskeijan rukoushetkiä Koivukylässä 2.8.2012

Koivukylän moskeijasta purkautuu perjantairukouksen jälkeen kymmeniä miehiä ostoskeskuksen pihalle.

Muslimien pyhän kuukauden, ramadanin, aikana rukouksiin osallistuu tavallista enemmän kävijöitä, tänään heitä on noin 70.

Ramadanin vieton näkyvin osa on aamun sarastuksesta auringonlaskuun kestävä paasto, jonka aikana terveet aikuiset eivät syö, juo tai tupakoi.

Paastokausi osuu tänä vuonna kesäaikaan, ja valoisa aika on Suomessa pitkä.

– Ei se ole vaikeata. Somaliassa ilma on kuuma, ja siellä janottaa enemmän, kertoo Osman Egal.

Ramadanin aikana hiljennytään rukoiluun ja koraanin opiskeluun.

Moskeijan muu toiminta, kuten lasten kulttuurin ja uskonnon opetus sekä aikuisten luku- ja kirjoitustaidon kurssit ovat tauolla.

Koivukylän moskeija on perustettu 2005, ja se on Vantaan suurin.

Kulttuurien kirjo on rukoushuoneella suuri, siellä käy afrikkalaisia, aasialaisia, arabialaisia ja eurooppalaisia muslimeja. Joukossa on myös pari islaminuskoon kääntynyttä suomalaista.

– Emme kysy kävijöiltämme, mistä olet kotoisin. Meitä kaikkia yhdistää sama usko, sanoo imaamin sijainen Mahmud Osman.

Imaamin tehtävä on luottamustehtävä, johon valitaan islaminuskosta eniten oppinut. Hän johtaa viisi kertaa päivässä pidettäviä rukoushetkiä sekä opettaa ja neuvoo uskonasioissa.

Imaamit opastavat kävijöitä myös arkiasioissa, kuten lasten kasvatuksessa.

– Perheriitoja sovitellaan silloin, jos osapuolet pyytävät apua.

Siviilissä Osman työskentelee lentoasemalla matkatavaroiden käsittelyssä.

Vantaalla toimii ainakin kolme moskeijaa. Koivukylän, Myyrmäen ja Länsimäen moskeijat edustavat muslimien valtavirtaa sunnalaisuutta.

Koottua tietoa moskeijoista on vaikea löytää, sillä niitä ylläpitävät monet yhdistykset ja yhdyskunnat.

Toiminta on kuitenkin avointa kaikille islaminuskoisille.

Koivukylän moskeijan toiminnasta vastaa Itä-Vantaan Somalikulttuuri ry.

Toiminta rahoitetaan kävijöiden lahjoituksilla ja kerhojen jäsenmaksuilla.

– Emme saa mistään avustuksia moskeijan toimintaan, kertoo Egal, joka on myös Itä-Vantaan Somalikulttuuri ry:n hallituksen jäsen.

Pitkään ostarilla toiminut moskeija on saanut olla ilkivallalta rauhassa.

Alkuaikojen humalaisten huutelua lukuun ottamatta ympäristön kanssa ei ole ollut ongelmia.

– Suomi on siinä mielessä hyvä maa, että täällä saa harjoittaa omaa uskontoaan.

Ramadan päättyy 18. tai 19. elokuuta.


Tonttipula estää rakentamisen

Suomessa asuu 50–60 000 islaminuskoista, ja heistä noin puolet pääkaupunkiseudulla.

Moskeijoita tai pieniä rukoushuoneita toimii seudulla yli kymmenen. Ne sijaitsevat yleensä ostoskeskuksissa tai toimistotaloissa.

Monet tiloista ovat ahtaita tai sopivat käyttötarkoitukseensa huonosti.

Maan ainut moskeijaksi suunniteltu rakennus sijaitsee Järvenpäässä.

Se rakennettiin jo 1940-luvulla ja kuuluu tataarien Suomen islam-seurakunnalle.

Pääkaupunkiseudun muslimit ovat toivoneet omaa moskeijaa pitkään.

– Suunnitelmia on useampia, mutta yksikään hanke ei ole edennyt. Moskeijan rakentaminen on kiinni tontista ja rahoituksesta, kertoo Suomen Islamilaisen Neuvoston puheenjohtaja, vantaalainen Anas Hajjar.

Lait eivät estä moskeijan rakentamista.

Hajjarin mukaan suurin ongelma on, että kunnat eivät kaavoita tarpeeksi tontteja uskonnollisten yhdyskuntien rakennuksille.

– Moskeijan saaminen olisi tärkeää suurten kokousten ja juhlien viettoa varten. Nyt joudumme varaamaan näitä varten erikseen tilan.

Suomessa moskeijoita toimii nelisenkymmentä, muun muassa Ahvenanmaalla, Kuopiossa ja Rovaniemellä.

Moskeijoiden perustamista edistää Suomen islamilainen säätiö, jonka ovat perustaneet Suomen Islamilainen Yhdyskunta ja yksityishenkilöt.