Turun Sanomat, mielipide: Maria Lohela: Suomen maahanmuuttopolitiikka löyhää 8.10.2014
Pakolaisavun edustajat totesivat, että Suomi ei ole humanitäärisen maahanmuuton suurvalta (TS 1.10.).
Se ei johdu kireästä maahanmuuttopolitiikasta, vaan suurten hakijamäärien suuntautumisesta muualle. Voimme joko toivoa, etteivät virrat ohjaudu Suomeen tai hoitaa maahanmuuttopolitiikan sellaiseksi, että meistä ei tulekaan humanitäärisen maahanmuuton suurvaltaa.
Nykykäytännön löyhyys näkyy esimerkiksi myönnettyjen humanitääristen oleskelulupien määränä suhteessa hylättyjen määrään, joka on meillä jopa korkeampi kuin Ruotsissa.
Humanitääriseen maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät epäkohdat ja kustannukset ovat toistuvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa. Turussakin tehtiin toimenpidealoite maahanmuuttajakeskittymien purkamiseksi. Pisa-tutkimuksissa maahanmuuttajanuoret ovat suomalaisia jäljessä 2–3 vuotta.
Maininta kulttuurisista yhteentörmäyksistä on kaunisteltu ilmaisu esimerkiksi eri kulttuurien käsityksestä naisen asemasta ja uskonnon perusteella esitettävistä erityisvaatimuksista.
Turvapaikkahakemuksen käsittely voi kestää valituksineen vuosia.
Prosessin aikana hakija saa rahallista tukea, ilmaisen asumisen ja välttämättömän terveydenhuollon. Lapset pääsevät kouluun ja töitäkin saa tehdä.
Käsittelyn ajan hakijalla on mahdollisuus järjestellä itselleen pysyvää oleskelulupaa jollain muulla syyllä kuin turvapaikalla.
EU:ssa on esitetty turvapaikanhakijoiden sijoitusta jäsenmaiden kesken. Komission vuonna 2010 tilaamassa raportissa Suomen osuudeksi hahmoteltiin jopa 20 000 henkilöä vuodessa.
Suomen ei pidä luovuttaa EU:lle oikeutta päättää omasta turvapaikkapolitiikastaan.
Köyhyys, osattomuus tai pakolaisuus eivät poistu väestön siirroilla tai turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöllä. Syihin on puututtava lähtömaissa, joilla on vastuu kansalaisistaan.
On lopetettava näkemästä esimerkiksi afrikkalaiset jonkinlaisina ikuisina uhreina ja kyvyttöminä vaikuttamaan omiin asioihinsa ja yhteiskuntiinsa.
Pakolaiskysymyksissä resurssit on suunnattava sinne, missä niillä saadaan eniten hyötyä.
Maria Lohela,
kansanedustaja (ps)