Helsingin Sanomat: Viroa, venäjää ja somalinkieltä puhuu Helsingissä entistä useampi 3.5.2012
Yhä useampi Helsingissä asuva puhuu viroa, venäjää tai somalinkieltä.
Muiden kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä kasvoi viime vuonna 4 900:lla eli enemmän kuin vuosikymmeniin. Prosentuaalisesti kasvu oli 7,7 prosenttia. Ns. muunkielisiä asui Helsingissä viime vuodenvaihteessa 68 375 eli 11,5 prosenttia kaupungin väkiluvusta. Heistä suurimmat ryhmät ovat perinteisesti viroa, venäjää ja somalinkieltä puhuvat.
Kaikkiaan Helsingissä oli vuodenvaihteessa 595 384 asukasta. Kaupungin väkiluku kasvoi vuodessa 6 835:llä.
Suomenkielisiä oli vuodenvaihteessa 491 472, ruotsinkielisiä 35 537. Suomenkielisten määrä kasvoi 1 857 ja ruotsinkielisten 78 hengellä. Ruotsinkielisten osuus väestöstä säilyi 6 prosenttina.
Alle kouluikäisiä Helsingissä oli vuodenvaihteessa noin 46 000, työikäisiä eli 20–64-vuotiaita noin 393 000 ja yli 65-vuotiaita noin 92 000.
Suhteellisesti eniten alle kouluikäisiä asui Santahaminassa ja Tuomarinkartanossa, joissa 0–6-vuotiaiden osuus väestöstä oli yli 14 prosenttia.
65 vuotta täyttäneet jakaantuivat eri alueille tasaisemmin. Vanhusvoittoisimpia alueita olivat Vanha Munkkiniemi, Tammisalo, Kaivopuisto, Kontula, Pihlajisto, Puotinharju ja Maunula, joissa 65 vuotta täyttäneitä on 23–25 prosenttia