Uusi Suomi: Suomalainen ilmiö ärsyttää: ”Vain he ovat mamuja”

Uusi Suomi: Suomalainen ilmiö ärsyttää: ”Vain he ovat mamuja” 6.12.2010

Finlandia-ehdokas, slovakialainen Alexandra Salmela ihmettelee Uuden Suomen itsenäisyyspäivän haastattelussa suomalaista kielikeskustelua ja paikallisuuden ihannointia. Salmelaa ärsyttää Suomessa se, että maahanmuuttajaan suhtaudutaan sen mukaan, onko tämä kotoisin G8-maasta vai ei. Vain toisesta käytetään nimitystä "mamu".

Salmela kirjoitti oman toimensa ohessa kirjan, joka aiheutti suomalaisen kulttuuriskandaalin. ”27 Eli kuolema tekee taiteilijan” valittiin tavoittelemaan Kirjasäätiön Finlandia-palkintoa, vaikka se ei olisi saanut olla ehdolla: Finlandia-palkinto saatettiin antaa vain suomalaiselle kirjailijalle.

Säätiön hallitus piti hätäkokouksen ja muutti sääntöjä jälkikäteen. Salmelan esikoisromaani kelpuutettiin kisaan, mutta ei lopulta voittajaksi.

Uusi Suomi tapasi itsenäisyyspäivän alla Tampereella ulkomaalaisen, joka muutti Suomen kulttuurin säännöt – vaikkakin yllättäen ja sitä itse pyytämättä.

- Tämä on pieni kansa ja pieni kieli. Te annatte paljon anteeksi, kommentoi Salmela kohua.

Ehdokkuuden julistamisen jälkeen Alexandra Salmela kävi tunneskaalan ääripäät läpi. Ensin ilo, sitten hämmennys ja lopulta huojennus.

Ennen kuin Helsingin Sanomat huomasi Salmelan olevan Slovakian kansalainen, juuri kukaan ei edes tiennyt hänen olevan ulkomaalainen. Ainakaan se ei kiinnostanut ketään. Yhtäkkiä oli erikoisen hienoa, että pohjoiseen muuttaa ulkomaalainen, joka kirjoittaa vuoden vähintäänkin kuudenneksi parhaan suomenkielisen kaunokirjan.

Ruotsi vai venäjä?

Salmela opiskeli suomea yliopistossa Tsekissä ja käyttää sitä nyt arkikielenään kotona Tampereella. Hän oli Tsekkoslovakian hajotessa 12-vuotias, eikä ehtinyt opiskelemaan peruskoulussa pakollista tsekin kieltä. 1990-luvulla Tsekissä kirjat olivat kuitenkin halvempia ja maan televisio-ohjelmat parempia; slovakialaiset oppivat tsekin kuin varkain.

Suomalaisille kielikysymys on aiemmin ollut isänmaallisuutta. Sortovuosista 1900-luvun alussa kerrotaan legendaa, jossa isänmaallisimmaksi arvostettiin sitä, joka opiskeli silloin pakollista venäjää ja sai kouluarvosanan 5 – pääsi läpi, muttei oppinut.

Nyt sama toistuu ruotsin kanssa. On jollain kummallisella tavalla isänmaallista olla osaamatta ruotsia, tai ainakin vaatia vaihtoehdoksi aiemmin parjattua venäjää.

Suomalaiseen kielikeskusteluun Salmela ei juuri näe syytä. Ratkaisu on hänelle helppo.

- Mitä Joensuussa tekee erittäin huonolla ruotsin kielen taidolla? Kieliasiassa pitäisi mennä alueen mukaan. Pitäisi opiskella Venäjää, jos sitä tarvitsee ja voi käyttää.

Paikallispatriotismi

Kielikysymys voikin liittyä suomalaiseen paikallispatriotismiin, josta Salmela puhuu pitkään ja ihmetellen. Hän kertoo, ettei ole missään muualla törmännyt yhtä vahvaan paikallisuuden ihannointiin kuin Suomessa.


- Miksi aina tutustuttaessa pitää mainita, missä asuu ja mistä on kotoisin?

Salmela ihmettelee, kuinka mihinkään vaikuttaa se, että häntä haastattelee ”hyvinkääläistaustainen toimittaja, joka asuu Tampereella”. Jostain syystä toimittajan kotipaikkakunta on tullut esiin keskustelun aikana, kysymättäkin.

- On meilläkin naapurikaupunkeja, joista toisella on linna ja toisella ei. Asukkaat ovat sitten ärtyisiä, kun joku sekoittaa, missä se linna on, Salmela vertaa, muttei päästä suomalaisia näin helpolla.

Hänen mielestään Suomessa pyritään vahvaan patriotismiin, jota Slovakiassa pidettäisiin epäterveenä nationalismina.

- Slovakiassa kiitospaitoja ja leijonariipuksia käyttäisivät vain skinit ja uusnatsit. Täällä pohjoisessa on helppo uhota puolustavansa omaa ilmatilaa, Salmela sanoo.

Ero Slovakiaan on se, että itäinen Keski-Eurooppa on täynnä naapurikansoja, joiden kanssa vain on tultava toimeen. Se on opettanut slovakit reagoimaan naapureihinsa varovaisesti, melkein päinvastaisella tavalla kuin suomalaiset:

- Olemme tottuneet, siihen, että olemme kurjaa kansaa, Salmela kuvailee slovakialaista mielentilaa.

Suomalaisuus

Ero slovakkien ja suomalaisten välillä on siinä ”ärsyttävässä” seikassa, että suomalaiselle on aina tärkeintä asioiden sujuvuus:

- Luin juuri paikallislehdestä, kun yksi valitti ettei käy enää Tampereella Kauppahallissa. Siellä ihmiset seisovat keskellä käytävää, kun minä haluan tehdä ostoksia ja hoitaa asioitani.

Kaukana oleminen tuottaa suomalaiseen mieleen kuitenkin omituisen vivahteen. Suomen kansa ottaa omakseen helposti muualta tulleen. Salmelan mukaan tämä piirre on pienille kansoille yhteinen.

- Iloitsemme, kun joku näkee sen vaivan, että opiskelee suomen kielen.

Esimerkkejä on useita. Keith Armstrong, Neil Hardwick, Roman Schatz, Curt Lindström – ja Alexandra Salmela, joka kirjoitti ”ihan hyvän” kirjan, ja nimettiin heti Finlandia-ehdokkaaksi.

Maahanmuutto

Suhtautuminen muualta tuleviin tuntuu Salmelasta toisinaan ärsyttävältä. On selvästi erilaisia maahanmuuttajia, niitä jotka hyväksytään ja niitä joita ei. Salmelan ajattelusta heijastuu, että kyse on enemmän vierauden pelosta kuin siitä, kuka on syntynyt missäkin.

- Euroopasta tulevista tuskin kukaan sanoo, että se on mamu. Ollaan vaan niin hiton onnellisia, että se on täällä. Jos on muualta kuin G8-maista, se on sitten negatiivista.

Salmela kertoo, ettei ole kovin kiinnostunut maahanmuuttokeskustelusta, vaikka joutuu siihenkin osallistumaan. Hän asemoi itsensä Suomessa asuvaksi slovakialaiseksi. Se ei ole sama kuin maahanmuuttaja.

- Pakolainen ja maahanmuuttaja on joutunut samaan säkkiin, Salmela kuittaa.

Hänen oma käsityksensä maahanmuuttajasta onkin yllättävä:

- Maahanmuuttaja on sellainen, joka on myynyt kaiken omaisuutensa ja muuttanut Amerikkaan.

Jos katsoo vuonna 2010 Salmelan ajatusten valossa suomalaisia ja suomalaista kansaa, Suomen maahanmuuttokriittinen asenneilmapiiri ei kuitenkaan ole kovin yllättävä, sillä koko Eurooppa on menossa oikealle. On mennyt jo kymmenkunta vuotta. Se tarkoittaa konservatiivisten arvojen vahvistumista.

- Kaivataan uusia naamoja valtaan, mikä ei ole pitkäjänteistä. On huolestuttavaa, kun äänestetään vastaan eikä jonkin puolesta. Se on slovakialaisestakin politiikasta tuttu ilmiö, Salmela lopettaa.