Turun Sanomat: Etninen leimaaminen turhaa 4.3.2014
Turun Sanomat uutisoi (1.3.) ”Poliisin varoittavan varastelevasta ulkomaalaisporukasta”. Uutisesta kävi selville, että lehden saamien tietojen mukaan varasjoukko on kotoisin Romaniasta. Poliisin kunniaksi on sanottava, että tällä kertaa viranomaiset eivät ottaneet kantaa rikollisten etniseen taustaan.
Varkaus on aina tuomittava teko, siitä ei sen enempää. Varkaita löytyy todennäköisesti kaikista kansalaisuus- ja väestöryhmistä. Suomeen on viimeisten 20 vuoden aikana muuttanut noin 200 000 henkeä.
Maahanmuuttaneiden rikollisuus lienee kantaväestön tasolla – toki rikollisuuden kohteet ja muodot saattavat poiketa. Huomattava osa ulkomaalaisten tekemästä rikollisuudesta on lyhyen aikaa maassa oleskelevien taparikollisten tekemää.
Läntisessä Euroopassa etniseen leimaamiseen suhtaudutaan kielteisesti. Suomeen tällainen näkemys on vasta tulossa. Suomessa perustuslain 6 § toteaa, että ketään ei saa syrjiä muun muassa kansalaisuuden ja kielen perusteella.
Yhdenvertaisuuslaki on sisällöltään samansuuntainen. Suomessa elää pysyvästi noin 2 500 romanian kieltä puhuvaa, Varsinais-Suomessa heitä on noin 350.
Voin hyvin kuvitella, että tällaisen uutisoinnin jälkeen heidän olonsa romanialaisina Suomessa ei juurikaan ole mieltä ylentävä. Ruotsinsuomalaisella enemmistöllä kesti vuosikymmeniä päästä pois naapurissamme vallitsevasta ”en finne igen” -leimasta.
Euroopan viimeaikaiset hulinat osoittavat, miten helposti syntyy eripuraa eri kansallisuuksien välille.
Lisäämällä EU:n yhtenäisyyttä ja sisäistä voimaa, Romaniakin aikanaan nousee jaloilleen, ja nämäkin valitettavat varkausongelmat hoituvat lopullisesti sen myötä.
Ismo Söderling, johtaja, Siirtolaisuusinstituutti, Turku