Taloussanomat: Räsänen: Maahanmuuton strategia pian uusiksi 1.8.2012
Taloussanomat: Pian yhä useampi elää sinun palkallasi
Tiukan maahanmuuttopolitiikan ajajana tunnettu sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) uskoo, että työperäisellä maahanmuutolla voidaan korjata kuntien huoltosuhteen vinoumaa, mutta ei silti poistaa sitä.
Suomea alkaa lähitulevaisuudessa uhata paheneva työvoimapula. Tilastokeskus on arvioinut, että ilman maahanmuuttoa 20–59-vuotiaiden määrä vähenee rajusti 2030 mennessä. (Lue juttu siitä, auttaako kuntauudistus alueellisiin huoltosuhde-eroihin.)
Parhaillaan hallitus pohtii maahanmuuton uusia linjauksia Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiahankkeessa. Maahanmuuttoasiat kuuluvat hallitusohjelman niin sanottuihin kärkihankkeisiin. Tarkoituksena on määritellä maahanmuuttoa, kotoutumista ja työmarkkinoita koskevia uusia tavoitteita.
Maahanmuuttostrategia on määrä valmistella hallituksen hyväksyttäväksi ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä. Luonnos lähtee loppuvuodesta lausuntokierrokselle.
– Kuntien huoltosuhteen vinoutuman korjaamiseen voidaan käyttää monia keinoja, joista yksi on työperäinen maahanmuutto. Realistista ei kuitenkaan ole ajatella, että työperäisellä maahanmuutolla poistetaan huoltosuhteen vinoutuma, Räsänen sanoo.
Ministerin mukaan Euroopan laajuisesti katsottuna Suomen ulkomaalaislakia ei voida pitää mitenkään erityisen työvoimavastaisena.
– On myös mahdollista, että strategiahankkeesta seuraa lainsäädännön muutostarpeita, hän sanoo kuitenkin.
Palvelualoilla tarvitaan lisätyövoimaa
Viime vuosina arviota työvoimapulan laajuudesta ja ajankohdasta on Räsäsen mukaan jouduttu jatkuvasti täsmentämään.
– Työvoimatilanteeseen vaikuttavat, paitsi Suomen omat toimenpiteet, myös maamme ulkopuolinen taloustilanne. Varsinkin tällä hetkellä on erityisen vaikea nähdä, millaiseksi taloustilanne Suomessa, Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella kehittyy.
– Pidän kuitenkin työvoimapulan pahenemista todennäköisenä varsinkin sellaisilla palvelualoilla, joilla väestön ikääntymisen vuoksi tarve kasvaa.
Tulevaisuuden työvoimapulaa voidaan Räsäsen mukaan ehkäistä maahanmuuttopolitiikan lisäksi hyvällä väestö- ja perhepolitiikalla, nuorten syrjäytymisen ehkäisyllä sekä koulutuksen oikealla kohdentamisella.
Maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsystä rajallista tietoa
Maahanmuuttajat vaikuttavat väestölliseen huoltosuhteeseen. Siihen, paljonko maahanmuuttajat parantavat yhtä tärkeää mittaria, taloudellista huoltosuhdetta,vaikuttavat monet tekijät.
Koska maahanmuuttajien työttömyysprosentti on selvästi korkeampi kuin väestön keskimäärin, voidaan olettaa, että taloudellinen huoltosuhde ei maahanmuutossa korjaannu yhtä nopeasti – tai yhtä paljon – kuin väestöllinen huoltosuhde.
Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sataa työllistä kohden olevia ei-työllisiä, väestöllinen huoltosuhde huollettavien määrää sataa työikäistä kohden.
– Tehokas kotoutuminen on koko yhteiskunnan etu. Yleisesti katsottuna kotoutujien ikähaarukka on myös sellainen, että heitä ei voi mitenkään pitää huoltosuhteen "lisärasitteena", Räsänen sanoo.
– Työmarkkinoihin kiinni pääseminen on pitkälti kiinni siitä, että työnantaja ja työntekijä kohtaavat. Kun tämä on tapahtunut eli työpaikka on löytynyt, ulkomaalaislaki toimii välineenä maahantulolle.