HS: Murha on jäävuoren huippu

Helsingin Sanomat: Murha on jäävuoren huippu 6.2.2010

Perheen painostus ahdistaa maahanmuuttajatyttöjä. Seurauksena on masennusta ja itsemurha-aikeita. Äärimmillään tyttöjä on uhattu kotimaahan lähettämisellä.


" On sattuma ja hyvää tuuria, että Suomessa ei vielä ketään ole murhattu perheen tai suvun kunnian vuoksi", Ihmisoikeusliitossa työskentelevä kunniakonfliktien asiantuntija Rebwar Karimi sanoo.

Hän korostaa, että on maahanmuuttajienkin etu puhua ongelmista avoimesti. "Kaikkien muslimien tai joidenkin maahanmuuttajaryhmien leimaaminen naisten alistajiksi ei hyödytä ketään."

Hänestä pitäisi keskustella mieluummin siitä, miten muissa Euroopan maissa tehdyt virheet voitaisiin meillä välttää.

Yhteisön kunnian palauttamiseen viittaava väkivalta nousi otsikoihin Ibrahim Shkupollin tapettua vuodenvaihteessa entisen tyttöystävänsä ja neljä sivullista.

Vaikka Shkupolli oli kotoisin perinteisen kunniakäsityksen kulttuurista, kyse ei kuitenkaan ollut kunniamurhasta, vaan perheväkivallasta.

Kunniakonfliktit ovat Karimin kokemuksen mukaan Suomessakin yleisiä perinteisen kunniakäsityksen kulttuureista tulevien maahanmuuttajien keskuudessa.

Kunniaan liittyvässä väkivallassa ei ole kyse pelkistä murhista, joita esimerkiksi Ruotsissa on tehty jo useita, vaan pakottamisen, eristäminen, ahdistelun sekä henkisen ja fyysisen väkivallan kirjosta. Kohteena ovat ensisijaisesti naiset ja tytöt, toisinaan myös miehet, jotka ovat osallistuneet sääntöjen rikkomiseen.

Konflikteissa on lähes aina kyse sukupuolimoraalista.

"Kun sukupuolimoraali on uudessa kulttuurissa vapaampi kuin maahanmuuttajaperheiden vanhassa kulttuurissa, koko yhteisö aavistaa uhkan ja alkaa pelätä, että jotain tapahtuu."

"Perheet yrittävät suojella tyttöjä, etteivät he tekisi jotain epämoraalista. Tyttöihin kohdistuu epäilyksiä ja tytöt taas haluavat osoittaa perheilleen, että he ovat kunnollisia", Karimi kuvaa konfliktien syntyä.

Painostus ja uhkailu ovat yleisempiä kuin fyysinen väkivalta. Painostus saa erityisesti teini-ikäiset tytöt turvautumaan äärimmäiseen itsekontrolliin. He pelkäävät loukkaavansa perheen kunniaa, ja se aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja itsemurha-aikeita.

Äärimmäisissä tapauksissa tyttöä uhataan kotimaahan lähettämisellä tai jopa kuolemalla, jos hänen epäillään rikkoneen sukupuolimoraalia.

Epämoraalisen käytöksen pelossa tyttöjä yritetään myös naittaa mahdollisimman aikaisin. Tästä seuraa avioliittoon painostamista ja pakottamista sekä lapsiavioliittoja.

Uskonnollinen avioliitto voidaan solmia, vaikka puolisot olisivat alaikäisiä. "Ihmettelisin, jos näin ei olisi Suomessakin tapahtunut."

Tilanteet kärjistyvät erityisesti silloin, jos maahanmuuttajavanhemmat eivät ole saaneet uudessa kulttuurissa hyvää jalansijaa. He takertuvat oman kulttuurinsa sääntöihin.

"Usein kunniaväkivalta kertoo avuttomuudesta ja kyvyttömyydestä toimia konfliktitilanteissa toisin."

Mitä sitten voidaan tehdä, jotta haitallisista perinteistä päästäisiin eroon?

"Pyrimme nyt siirtämään kunniaväkivaltaan liittyvää keskustelua maahanmuuttajayhteisöjen sisälle ja vaikuttamaan muutosprosessin käynnistymiseen yhteisöjen sisältä käsin", Karimi sanoo.

"Maahanmuuttajia on erilaisia. On niitä, joilla on kyky ratkaista kulttuurin muutoksesta nousevat ongelmat ilman minkäänlaiseen väkivaltaan turvautumista. Toisaalta on niitä, jotka eivät itse tiedä koko väkivaltakeskustelusta mitään, koska heillä ei ole mitään yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan."

Nuoret yrittävät yleensä kaikin voimin sopeutua.

Heistä Karimi on huolissaan:

"Jos uusi sukupolvi kokee, että heitä kohdellaan täällä epäoikeudenmukaisesti, hekin turhautuvat ja hakevat turvaa omasta yhteisöstä."

Näin on jo käynyt monissa Euroopan maissa.

"Silloin menetetään mahdollisuus, että sukupolvenvaihdoksen myötä suomalaisen yhteiskunnan hyvät arvot rantautuisivat maahanmuuttajayhteisöihin, ja ne muuttuisivat sisältäpäin."


FAKTA
Kunniaväkivallalla on usein yhteisön oikeutus

LÄHDE: REBWAR KARIMI

EROJA

Toisin kuin perheväkivalta, kunniaväkivalta on aina kytköksissä sukupuolimoraaliin.

Kunniaväkivallalla on omassa kulttuuripiirissään usein jonkinlainen julkinen oikeutus. Perheväkivallalla julkista hyväksyntää ei yleensä ole.

Kunniaan liittyvällä väkivallalla pyritään säilyttämään tekijän asema ensisijaisesti perheen ulkopuolella, kun taas perheväkivallassa tavallisesti taistellaan valtasuhteista perheen sisällä.

YHTÄLÄISYYKSIÄ

Molemmat liittyvät naisten alistamiseen ja asemaan yhteiskunnassa.

Molemmat liittyvät vallankäyttöön.

Molemmat saattavat johtaa uhrin väkivaltaiseen kuolemaan.

Yhteisiä piirteitä on kontrolloinnissa ja henkisen ja fyysisen väkivallan käytössä.

Väkivallanteot pyritään salaamaan, vaikka kunniaväkivallan viesti sinänsä on julkinen.