Keskisuomalainen: Kansalaisuushakemus voi jäädä kielestä kiinni

Keskisuomalainen: Kansalaisuushakemus voi jäädä kielestä kiinni 28.1.2010

Suomen kansalaisuuden saamisen yhtenä edellytyksenä on hakijan osoittama vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen suomen tai ruotsin kielen taito. Jopa yli 80 prosenttia yleiseen kielitutkintoon osallistuvista kansalaisuuden hakijoista läpäisee testin.
- Aika monet tulevat tutkintoon kurssien kautta. Suomen kielen opettajat tuntevat useimmiten kielitutkinnon ja tietävät, mitä sen läpäisemiseen vaaditaan, opetusneuvos Tarja Leblay Opetushallituksesta toteaa.

Kielitaidon voi osoittaa usealla vaihtoehtoisella tavalla. Yleisen kielitutkinnon suorittaminen on kuitenkin suosituin tapa aikuisikäisillä kansalaisuudenhakijoilla.

Nuoremmat taas kuittaavat asian usein koulutodistuksella.

Kielitaidon tasoa arvioidaan kuusiportaisen asteikon pohjalta. Kansalaisuuden saamiseksi hakijan täytyy päästä tasolle kolme eli läpäistä keskitason koe hyväksytysti.

Kolmostasolle päästäkseen hakijan tulee muun muassa ymmärtää pidempää puhetta ja tavallisia tekstejä, mikäli aihepiiri on suhteellisen tuttu.

Samoin edellytetään tavallisista käytännön puhetilanteista selviämistä ja kykyä kirjoittaa yksinkertaista tekstiä.
- Vaaditaan peruskielitaitoa eli siis sitä, että selviytyy jokapäiväisistä asioista ja pystyy hoitamaan omia asioitaan, Leblay kiteyttää.

Yleisiä kielitutkintoja järjestetään neljä kertaa vuodessa eri puolilla Suomea.

Aktiivisuus tarpeen

Suomen kansalaisuushakemuksista hylätään vuosittain keskimäärin noin kymmenen prosenttia.

Maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikössä työskentelevä ylitarkastaja Kati Korsmanin mukaan puutteellinen kielitaito on yksi yleisimmistä kielteisen päätöksen perusteista.

Selvästi suurimman Suomen kansalaisuutta hakevien ryhmän muodostavat venäläiset.

Esimerkiksi vuonna 2008 Suomen kansalaisuuden sai 6682 ihmistä, joista venäläisiä oli 2211.
- Venäläisillä on aivan erilaiset mahdollisuudet saada tutkinto suoritettua kuin vaikka Afganistanista, Somaliasta tai Iranista tulevilla ihmisillä. Näistä monet eivät osaa edes lukea, ja vaikka osaisivatkin, niin koulutustaso on aivan erilainen, Korsman tietää.

Kielitaitovaatimuksista voidaan kuitenkin joustaa joissakin tapauksissa.
- Luku- ja kirjoitustaidottomille saattaa pelkkä suullinen kielitaito riittää. Sekin voidaan huomioida, jos hakijalla on erilaisia vammoja tai sairauksia. Näissä pyritään kuitenkin olemaan hyvin tiukkoja eli syiden pitää olla todellisia.
- Iloisia poikkeuksiakin on silti paljon, ja pakolaisistakin jotkut opiskelevat ahkerasti kieltä. Oppiminen on pitkälti kiinni omasta aktiivisuudesta, Korsman toteaa.