HS: Keski-Espoon koululaisista jo puolet on maahanmuuttajia

Helsingin Sanomat: Keski-Espoon koululaisista jo puolet on maahanmuuttajia 7.2.2010

Espoossa on kymmenen koulua, joiden oppilaista vähintään neljännes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Kirkkojärven ja Keski-Espoon kouluissa heitä on liki puolet oppilaista.

Vieraskieliset ovat yleensä maahanmuuttajataustaisia. Nyt virkamiehet ja päättäjät pohtivat, onko vieraskielisten iso määrä ongelma vai ei.

Espoon peruskouluissa puhutaan 77 kieltä. Kaupunginvaltuuston linjauksen mukaan sopiva vieraskielisten osuus olisi 15 prosenttia koulun oppilaista.

Käytännössä tavoite on mahdoton, tyrmää sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä.

"Lapsia ei voi siirrellä etnisen taustan tai uskonnon perusteella koulusta toiseen."

Tilastot kuitenkin osoittavat, että melkein jokaisen monikulttuurisen koulun lähialueelta löytyy koulu, jossa maahanmuuttajia on vähän. Esimerkiksi Keski-Espoon koulun läheltä löytyvät Sunan, Tuomarilan ja Jalavapuiston koulut, joissa kaikissa vieraskielisiä on alle kymmenesosa oppilaista.

Oppilaaksiottoalueet ovat kartalle piirrettyjä viivoja, joita voi siirtää lautakunnan päätöksellä.

Euroopan suurkaupungeissa kantaväestö on ryhtynyt karttamaan joitakin kouluja ja alueita, joissa maahanmuuttajien osuus on noussut suureksi.

Ongelmia on usein ilmennyt jos yli kolmannes oppilaista on maahanmuuttajia. Espoossa sellaisia kouluja on seitsemän, mutta vaikeuksia ei ole ollut.

Keski-Espoon koulussa Suvelassa 45 prosentilla lapsista on maahanmuuttajatausta. Suurimmat ryhmät ovat somalit ja Kosovon albaanit.

Kouluun mahtuisi 726 oppilasta, mutta tulijoita ei ole. Tällä lukukaudella oppilaita on nelisensataa. Jotkut perheet välttelevät koulua, toteaa Keski-Espoon koulun rehtori Simo Juntunen.

"Vanhemmat pelkäävät, että opetuksessa mennään aina sen tahdissa, joka osaa huonoiten suomea", Juntunen sanoo.

Monikulttuurisessa koulussa arjen sujumista pitää tukea, koska koululaisten suomen kielen taito on kirjava. Se ei kuitenkaan tee koulusta huonoa, sanoo rehtori.

"Mutta pienempien puolella on jo ryhmiä, joissa jo yli puolet on muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Onhan se vähän kummallista", Juntunen sanoo.

"Oppilaillekin antaa yhteiskunnasta vääränlaisen kuvan, että koulun väestörakenne on täysin erilainen kuin vaikkapa asuinkaupungin."

Espoolaisista runsaat kahdeksan prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Jengiytyminen on yksi eurooppalaisten maahanmuuttajakoulujen ongelmista. Siitä on viitteitä Keski-Espoossakin.

"Vieraskielisessä koulussa on raskasta. Oppilailla on tarve puhua äidinkieltään, ja siksi välitunnilla helpompaa olla omiensa kanssa. Mutta eivät jengit keskenään tappele", rehtori kertoo.

Keski-Espoon koulu joutunee muiden mukana päättäjien luupin alle tänä keväänä.

Espoossa on 83 peruskoulua, ja vieraskieliset oppilaat jakautuvat niihin hyvin epätasaisesti. Jupperin, Päiväkehrän, Lahnuksen, Karhusuon ja Latokasken kouluissa heitä on alle prosentti.

"Pääsyy on asuntopolitiikassa. Maahanmuuttajaperheet asuvat yleensä vuokra-asunnoissa, ja niitä kaavoitetaan vain tietyille alueille", Aulis Pitkälä toteaa.