HS: Ulkomaalaisten lukukausimaksuja ei esitetä vielä

Helsingin Sanomat: Ulkomaalaisten lukukausimaksuja ei esitetä vielä 3.12.2014

Ulkomaalaisille opiskelijoille kaavaillut luukausimaksut eivät näillä näkymin ole vielä toteutumassa.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan nykyinen hallitus ei tee eduskunnalle esitystä varsinaisista lukukausimaksuista. Sen sijaan rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyneet hakijamaksut ovat toteutumassa.

"Ilokseni voin todeta, että näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että asiaa vietäisiin eteenpäin, koska siitä ei ole yksimielisyyttä", sanoo puolustusministeri ja Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund Helsingin Sanomille.

"Arvioni on, että hallitus ei tule antamaan asiasta esitystä eduskunnalle."

Hallituksen pitäisi käytännössä antaa esitys eduskunnalle vielä tässä kuussa, jos laki haluttaisiin säätää tällä vaalikaudella eli tämän hallituksen aikana. Haglund ei näe sitä realistisena mahdollisuutena.

Haglund itse kuuluu siihen ryhmään, joka ei kannata lukukausimaksuja.

"Kuulun niihin, jotka suhtautuvat epäillen niihin ja niiden tuomaan väitettyyn lisäarvoon", hän sanoo.

"On väitetty, että tämä olisi avain koulutusviennin lisäämiseen", hän sanoo.

Aiemmin hallituksessa olleet vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat niin ikään maksuja.

Maksuesitys valmisteltiin opetusministeri Krista Kiurun (sd) johdolla.

Päähallituspuolueiden eli demarien ja myös kokoomuksen kansanedustajista löytyy niin maksujen kannattajia kuin vastustajiakin.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä laadittiin syksyllä ehdotus, jonka mukaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille olisi määrätty vähintään 4 000 euron lukuvuosimaksut vuoden 2016 alusta. Enimmäismäärää ei ollut määritelty.

Maksuja olisi peritty vain vieraskielisistä eli käytännössä englanninkielisistä ohjelmista.

Lakimuutoksilla ja maksuilla oli määrä vauhdittaa koulutusvientiä, josta suuren osuuden maailmalla muodostavat tutkinto-opiskelijoilta perittävät lukukausimaksut.

Lausuntokierroksella esitys sai ristiriitaisen vastaanoton.

Kannatusta tuli esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitolta EK:lta ja Suomen Yrittäjiltä. Yrittäjät pitivät esitystä jopa liian maltillisena. Heidän mukaansa kaikista vieraskielisistä ohjelmista tulisi tehdä maksullisia.

Opiskelijajärjestöt vastustivat maksuja kiivaasti. Myös opettajien ja tutkijoiden liitoissa suhtauduttiin "pakkomaksuihin" torjuvasti.

Korkeakoulujen suhtautuminen vaihteli kannatuksesta epäröintiin. Useat yliopistot paheksuivat sitä, että maksuja olisi ollut pakko periä, minkä katsottiin olevan niiden autonomian eli itsenäisyyden vastaista.

Monet yliopistot olivat myös sitä mieltä, että yliopistojen pitäisi itse voida päättää, jos ne haluaisivat periä pienemmän maksun kuin 4 000 euroa vuodessa.

Hakijamaksuilla on määrä kattaa todistusten todentamisen ja kääntämisen aiheuttamat kulut.

Suomessa opiskelee nyt noin 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, joista kolme neljäsosaa tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta.