HS: Moni maahanmuuttaja juhlii tänään uutta kotimaataan

Helsingin Sanomat: Moni maahanmuuttaja juhlii tänään uutta kotimaataan 6.12.2014

Maahanmuuttajat ovat löytäneet itsenäisyyspäivästä itselleen sopivan juhlan. Vuoden Mr. Maahanmuuttaja kehuu asepalvelusta merkittävänä suomalaistajana.

Jo ennen kuin juhlavieraat täyttävät Presidentinlinnan lauantai-iltana, parin korttelin päässä vietetään suurella joukolla itsenäisyyspäivää.

Helsingin kaupungintalo tungeksii tänään väkeä itsenäisyyspäivän vastaanotolla katsomassa muun muassa flamencoesitystä sekä kuuntelemassa japanilaista näyttelijätärtä ja senegalilaista griot-musiikkia.

Lähestyessään sataa vuotta Suomen itsenäisyyspäivän juhlinta saa yhä moninaisempia muotoja. Yksi jo paikkansa vakiinnuttanut on Helsingissä järjestettävä monikulttuurinen itsenäisyyspäiväjuhla. Mutta onhan pääkaupungin väkikin monikulttuurista: nyt jo joka kahdeksas helsinkiläinen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

Kahdeksatta kertaa järjestettävää juhlaa vietetään nyt Helsingin kaupungintalon juhlasalin kristallikruunujen loisteessa.

Aiempina vuosina juhla on järjestetty kulttuurikeskus Caisan tiloissa, mutta tilan koko on tullut jo aikoja sitten vastaan.

"Tänä vuonna tilaisuuteen ilmoittautui parissa päivässä yli 500", kertoo yksi tilaisuuden järjestäjistä, toiminnanjohtaja Riitta Salin Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Monihelistä. Aiemmin juhlijoita on Caisaan mahtunut 150.

Jos kasvaa monikulttuurisen itsenäisyyspäivän juhlijoiden määrä, kasvaa myös maahanmuuttajien määrä. Helsingin seudulla vieraskielisten määrä suunnilleen kaksinkertaistuu seuraavan 15 vuoden aikana. Silloin heitä olisi vajaat 300 000, eli noin joka viides seudun asukas.

Seudun väestöennusteiden mukaan tulevina vuosikymmeninä seudun muuttovoitosta jopa 70–80 prosenttia saattaa olla maahanmuuttajia.

"Itsenäisyyspäivänä juhlitaan uutta kotimaata, mutta myös monikulttuurisuuden ilmentymää", Salin luonnehtii kymmeniä kansallisuuksia kokoavaa juhlaa.

Vaikka valtaväestöstä maahanmuuttajien into juhlia Suomen itsenäisyyttä voi joskus tuntua yllättävältä, näkee Salin siinä myös kiitollisuutta.

"Juhlitaan myös sitä, että on löytynyt uusi kotimaa, jossa voidaan järjestää tällaisia juhlia."

Torstaina vuoden 2014 Mr. Maahanmuuttajaksi valittu vantaalainen nuorisotyöntekijä Aadan Ibrahim, 29, viettää Suomen itsenäisyyspäivää perinteisissä tunnelmissa:

"Totta kai katson Linnan juhlia televisiosta, näkyykö tuttuja kasvoja. Seuraan myös, lisääntyykö maahanmuuttajien määrä juhlissa edellisvuodesta."

Hän ihmettelee välillä itsekin, kuinka paljon suomalaisuuden piirteitä hän itsestään löytää.

"Syön esimerkiksi terveellisemmin kuin kulttuurissani yleensä. Somaliassa käydessäni en pysty juomaan niin makeaa teetä ja syömään niin suolaista ruokaa", hän naurahtaa.

Somalialaisia maahanmuuttajia tutkinut akatemiatutkija Marja Tiilikainen Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta toteaakin, että maahanmuuttajien suomalaisuus korostuu helposti heidän käydessään ulkomailla tai synnyinmaassaan.

"Täällä moni maahanmuuttaja voi kokea, että heitä ei nähdä suomalaisina. Mutta kun he ovat ulkomailla, se tunne, että he ovat kuitenkin suomalaisia, nousee aivan eri tavalla esiin. Suomen ulkopuolella ollessaan he saavat luvan olla suomalaisia."

Miten pikkupoikana Somaliasta Suomeen tullut Aadan Ibrahim on muuttunut Linnan juhlia janoavaksi, suolaista ruokaa karttavaksi ja urheilukisoissa Suomen puolta pitäväksi mieheksi?

"Olin armeijassa, se oli hieno asia kotoutumisen kannalta. Siellä pakosti ystävystyi muiden kanssa ja ymmärsin, mitä aikoinaan on tehty sen eteen, että Suomi on nyt hyvinvointivaltio. Arvostan veteraaneja, jotka ovat puolustaneet Suomea."

Tutkija Tiilikainen toteaakin, että maahanmuuttajat saattavat juuri arvostaa sitä, että Suomi on pienenä maana taistellut ja saavuttanut itsenäisyyden. Siksi itsenäisyyspäivän juhlintaa arvostetaan, hän arvelee.

Etenkin somalialaisille, joille Somalian levottomuudet ovat tuoreessa muistissa, saavutetulla itsenäisyydellä voi olla suurikin merkitys.

Samalla Tiilikainen muistuttaa, että yhä useammalle maahanmuuttajataustaiselle Suomen itsenäisyyspäivä on synnyinmaan itsenäisyyspäivä.

"On jo kasvanut toinen sukupolvi, ja en usko, että enää kovin moni edes ajattelee paluuta Somaliaan. Eikä se monelle ole enää käytännössä edes mahdollista."

Aadan Ibrahim sanoo, että kokee monessa asiassa itsensä suomalaiseksi.

"Arvostan sitä, että sain kasvaa täällä. Mutta pohjimmiltaan raja menee siinä, missä maassa on syntynyt. Siksi tunnen itseni myös somalialaiseksi."

Mutta että somalialaismies tuijottaa Linnan juhlien pukuloistoa ystäviensä kanssa hyvän ruuan äärellä? Ja kuten Tiilikainen kertoo, maahanmuuttajat järjestävät synnyinmaissaan Suomen itsenäisyysjuhlia?

Ovatko maahanmuuttajat löytäneet suomalaisten juhlapyhäpaletista itselleen sopivan juhlan, joka kokoaa eritaustaiset hyvin yhteen?

"Voihan se olla hyvinkin relevantti näkemys", Tiilikainen asettelee sanojaan varovasti.

Siniristilipun ja Maamme-laulun päivänä ei ainakaan korosteta kristinuskoa tai paeta mökkiniityille juhannustaikoja tekemään.