Keskisuomalainen: Ai, maahanmuuttajatkin ikääntyvät?"

Keskisuomalainen: Ai, maahanmuuttajatkin ikääntyvät?" 29.12.2014

- Sitä ei tiedosteta vieläkään, että meillä on ikääntyvät maahanmuuttajat olemassa, sanoo monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö Eläkeläiset ry:stä.

Moni iäkkäiden maahanmuuttajien kanssa työskentelevä sanoo samaa. Vaikka Suomessa oli viime vuoden lopussa noin kymmenentuhatta vähintään 65-vuotiasta ulkomaan kansalaista, maahanmuuttajat ajatellaan vain nuoriksi tai korkeintaan keski-ikäisiksi.

- Kyllä juuri näin, kyllä kyllä kyllä. Aina hämmästytään, että ai, maahanmuuttajatkin ikääntyvät! sanoo Vantaan sosiaalityön esimies Hilkka Linderborg.

Irakista kolme vuotta sitten Suomeen muuttanut kurdinainen Nawgul Rashed Mohammed, 66, saa hoidettua asiansa yleensä hyvin, koska häntä auttaa Kalliolan Setlementin Vertsi-projektin vertaisohjaaja Shahla Rostem, joka on asunut Suomessa 21 vuotta. Rostem kertoo, että hän esimerkiksi auttaa lääkärin kanssa keskustelemisessa.

Rashed Mohammed on asunut Suomessa kolme vuotta, eikä hän ole ollut kielikurssilla.

Eläkeikäiset maahanmuuttajat jäävät usein vaille kielikoulutusta, koska se on suunnattu työikäisille. Kielitaidottomana esimerkiksi kansalaisuuden saaminen on huomattavasti vaikeampaa.

Vanhukset eivät asiantuntijoiden mukaan myöskään usein tiedä, millaisia palveluita Suomessa eläkeläisille tarjotaan. Maahanmuuttajaeläkeläisille ei juuri ole omia palveluita, vaikka moni ei kielitaidottomuuden tai kulttuurierojen takia voi käydä esimerkiksi eläkeläisille tarkoitetussa toiminnassa.

Linderborg sanoo, että toiminta voi olla kaikille avointa, mutta se ei riitä, jos "tanssitaan humppatansseja, veisataan virsiä ja muistellaan suomalaista lapsuutta".

Vanhustenhoitoa Suomessa on tarjolla hyvin vähän muilla kielillä kuin suomeksi. Asiantuntijoiden mukaan oman kielen ja kulttuurin merkitys on usein sitä suurempi, mitä vanhempi ihminen on.

Esimerkiksi Ruotsissa vanhustenhoitoa järjestetään useilla kielillä, myös suomeksi. Ruotsinsuomalainen professori Sirkka-Liisa Ekman kertoo, että on yleistä, että esimerkiksi dementia syö kielitaidon. Hänen mukaansa Ruotsissakin olisi paljon parannettavaa.