Keskisuomalainen, kolumni: Onhan teillä tilaa? 24.12.2014
Jouluevankeliumissa on monta puhuttelevaa yksityiskohtaa. Yksi niistä on maininta, että vastasyntyneelle Jeesukselle ei ollut tilaa majapaikassa. Sitä löytyi ainoastaan eläinsuojasta. Majatalon väki ei tunnistanut Marian ja Joosefin vaikeaa tilannetta. He olivat vieraalla seudulla. Maailma otti Pelastajansa vastaan tylysti.
Yksi eniten maailmaamme vaikuttava tekijä on muuttoliike ja pakolaisuus. Emme vain huomaa sitä riittävän hyvin. Monen on pakko lähteä matkalle kohti tuntematonta. Erilaisista syistä. Syyriassa sota ja väkivalta ovat ajaneet pakoon yli 10 miljoonaa ihmistä. He ovat päätyneet joko naapurimaihin tai maan sisäiseen pakolaisuuteen. Samoin vaikuttaa ilmastomuutos. Kun Pohjois-Afrikassa luonnonolosuhteet käyvät elinkelvottomiksi, ihmisten on lähdettävä asuinseuduiltaan.
Lähtijöitä yhdistää tämä: on mentävä, jotta säilyy hengissä. He eivät ole vapaamatkustajia, jotka käyttävät hyväksi toisten rakentamaa hyvinvointia. He tulevat, koska kotiseudulla inhimillisen elämän edellytykset ovat kadonneet.
Yhteistä lähtijöille on usein myös hyvinvoivien torjuva reaktio. ”Ette saa tulla tänne ja tuoda ongelmia mukananne. Älkää rikkoko rauhaamme!” Euroopan pystyttäessä ympärilleen muureja Välimerestä on tullut tuhansien pohjoisafrikkalaisten hautausmaa.
Marian ja Joosefin kohtalo ensimmäisenä jouluna oli ehkä sittenkin helpompi kuin tämän päivän pakolaisten ja maahanmuuttajien. Tosin heidänkin oli lähdettävä Betlehemistä ja mentävä aina Egyptiin asti, jotta säästäisivät henkensä.
Uskon, että Jeesus oli tietoinen syntymänsä ankeista puitteista. Uskon hänen olevan solidaarinen niitä kohtaan, joille ei näytä löytyvän tilaa tässä maailmassa. Ja uskon senkin, että hän toivoo meidän toimivan muukalaisten auttamiseksi.
Epävarmuus on kuluneen vuoden aikana kasvanut Suomessa. Silti seurakunnista kuuluu rohkaisevia viestejä. Joulun alla monet tahtovat osoittaa hyvää mieltä. Se ilmenee käytännön tekoina. Yritykset ja yhteisöt osoittavat joulutervehdysten varat entistä useammin hyväntekeväisyyteen.
Ne myös käyttävät avun viemisessä seurakuntien diakoniatyötä ja eri järjestöjen osaamista. ”Te tunnette avuntarvitsijat, valmistakaa heille joulukassit. Tässä ovat rahat.” Lahjoittajat tietävät, että paikallisten olojen tuntemuksen vuoksi apu menee perille. Se osuu oikeaan kohteeseen ja tulee tarpeeseen.
Toivon, että me keskisuomalaiset näemme myös kaukana olevien hädän. Usein siellä jossain on paljon huonommin kuin meillä täällä. Apua tarvitaan lähellä ja kaukana. Nämä kohteet eivät ole toistensa vaihtoehtoja.
Asiaa voisi tarkastella myös vasten historiaa. Keski-Suomessa hämäläiset, savolaiset, pohjalaiset ja sotien jälkeen karjalaiset ovat löytäneet paikan ja tilan elää. Tulijat on otettu hyvin vastaan. Asetuttuaan taloksi he ovat rakentaneet maakunnan tulevaisuutta aiemmin tulleiden kanssa.
Keskisuomalaisen elämänmuodon vahvuus on kyky vastaanottaa muualta tulevat. Täällä on varaa tarjota mahdollisuuksia myös heille, jotka tulevat Suomea kauempaa.
Jouluna tehdään sydämessä tilaa toisille. Tänä jouluna voisimme toimia toisin kuin Betlehemin asukkaat kauan sitten. Voimme tehdä tilaa hänelle, joka sitä tarvitsee. Syrjään joutuneelle, vieraalle ja apua kaipaavalle.
Voimme toivottaa tervetulleeksi heidät, jotka ovat lähteneet pakoon sotaa ja väkivaltaa henkensä säilyttääkseen. ”Asettukaa keskuuteemme: täällä on turvallista, ei tarvitse pelätä.”
Voimme avata kotimme ovet hänelle, joka muutoin viettäisi tämän joulun yksin. ”Tule meille: vietetään joulu yhdessä.”
Voimme luopua yltäkylläisyydestä ja jakaa omastamme niille, joilla ei ole varaa edes jokapäiväiseen ruokaan. ”Ole hyvä: ota tämä, sinä tarvitset sitä enemmän kuin minä.” On aivan sama, onko hän lähellä vai kaukana. Ihmisen henki on aina yhtä arvokas.
Kun teemme sydämessä tilaa apua tarvitsevalle, avaamme ovet myös Jeesus-lapselle. Hän kätkeytyy hädässä oleviin. Onhan teillä tänä jouluna tilaa?
Toivotan keskisuomalaisille rauhallista ja iloista joulua.
Simo Peura