Suomenmaa: Tunne kodista auttaa pakolaisia – Turun seudulle lisää syyrialaisia

Suomenmaa: Tunne kodista auttaa pakolaisia – Turun seudulle lisää syyrialaisia 18.12.2014

Suomi vastaanottaa ensi vuonna 750 kiintiöpakolaista. Heistä 300 tulee Syyriasta, mistä kuluvan vuoden loppuun mennessä Suomeen saapui kaikkiaan 500 kiintiöpakolaista.

Turun seudulle on asettunut 32 Varsinais-Suomeen elokuussa saapuneesta 52 syyrialaisesta: Turkuun, Raisioon, Naantaliin, Kaarinaan ja Lietoon. Parainen vastaanotti muutama viikko sitten 20 henkeä.

Kiintiöpakolaisten tulon valmisteli Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki yhdessä kuntien, niiden sosiaaliviranomaisten ja Turun ulkomaalaistoimiston kanssa.

Myllymäki kertoo organisoineensa kuntien viranomaisille kuusi perehdytystilaisuutta, joista viimeinen on vasta tulossa.

VIRANOMAISTEN lisäksi kunnat ovat saaneet apua perheiden vastaanottamisessa muun muassa SPR:n vapaaehtoisilta ja piireiltä sekä seurakunnilta.

Myllymäki painottaa, että vapaaehtoisten panosta tarvitaan viranomaisten työn tueksi kotouttamisessa jatkossakin.

– On tärkeää, että Turku vetää seudullista monikulttuurisuustyötä, Myllymäki sanoi Anna Lindh -säätiön ja Yhdessä-yhdistyksen yhteisessä Syyria-aiheisessa tilaisuudessa Turussa.

Myllymäki kiittää eduskunnan valtion talousarvion yhteydessä tekemää tuoretta päätöstä ottaa lisää Syyrian kiintiöpakolaisia Suomeen.

Se edesauttaa kauaksi kotoaan joutuneiden yhteisöllisyyttä, joka on hyvin tärkeää Lähi-Idässä.

MYÖS tutkijat, turkkilainen Halil Gürhanli Helsingin yliopistosta ja syyrialainen Armenak Tokmajyan Tampereen yliopistosta, korostivat, miten tärkeää on luoda ideaali kodin tuntu ja tunne kodista pakolaisille, vaikka heidät onkin vaikea saada tuntemaan olonsa kotoisaksi täysin erilaisessa kulttuurissa.

– Integroitumista vaikeuttaa huoli kotimaasta ja läheisistä siellä, erilaiset tavat ja vaikea kieli, Tokmajyan eritteli.

Vaikka Myllymäki ihmetteleekin syitä, miksi Suomi ei ota enempää pakolaisia Syyriasta, saati muista kriisimaista, hän toisaalta pitää hyvänä jatkossakin sitä, ettei pakolaismäärää nosteta suuresti.

Tärkeintä on, että pystymme pitämään huolta jo saapuneista ja heidän toimeentulostaan.

KIINTIÖPAKOLAISTEN vastaanotto Turun seudulla on ollut nollassa vuosia ennen syyrialaisten tuloa.

Vuosittain vastaanotettavien pakolaisten määrä on Turussa Myllymäen mukaan 200–300. Hän toivoo, että Turun seutu voisi ottaa ensi vuonna 30–50 kiintiöpakolaista.

Isoimmaksi ongelmaksi Myllymäki mainitsi kotouttamisen kustannukset, joihin hänellä ei ollut rahoitusratkaisua.

Myllymäki kertoi jatkavansa ensi vuoden puolella yhteydenpitoa alueensa kuntiin, jotta hyvin alkanut kiintiöpakolaisten vastaanotto voisi jatkua uusien sopimusten myötä.

Suurelle osalle vastaanottoon osallistuneista tilanne on ollut uusi ja opettelua, joten maahanmuuttopäällikkö uskoo, että jatkossa toiminta on selkiintyneempää.

TURKIN ja Syyrian välinen raja on yli 800 kilometriä. Sillä on 19 rajanylityspaikkaa, joista on osa kuitenkin suljettu pakolaisvirran takia, joten pakolaiset tulevat yhä uudelleen ja uudelleen läpipääsyn toivossa avoinna oleville pisteille.

Rajan ylitys ei ole niin helppoa kuin ehkä luullaan, vaikka Turkkiin on ajoittain tullut parissa päivässä saman verran pakolaisia kuin koko EU:n alueelle kolmessa vuodessa.

– Tulijalla pitää olla voimassa oleva Syyrian passi tai selkeä humanitaarinen tai lääketieteellinen tarve, Gürhanli huomautti.

Yksi pakolaisuuden negatiivisista seurauksista Turkissa on naiskauppa. Pelkästään Istanbulissa tuhansia naisia on myyty turkkilaismiehille.

Gürhanli arvioi, että pakolaisilla on Turkissa mahdollisuuksia, muttei oikeuksia.

Lisäksi siellä tikittää aikapommi. Suuri pakolaismäärä ei voi olla nostattamatta vastarintaa varsinkin, kun ennakkoluulot syyrialaisia kohtaan ovat vahvoja.