MTV3: Somaliperheiden yhdistämisruuhka ohi - laman jälkeen hakijamäärä nollassa

MTV3: Somaliperheiden yhdistämisruuhka ohi - laman jälkeen hakijamäärä nollassa 17.12.2014
Maahanmuuttoviraston tiedote: Somalialaisten perhesidehakemusten ruuhka purettu

Maahanmuuttovirasto on saanut vuoden loppuun mennessä purettua vuonna 2007 alkaneen somalialaisten perheenyhdistämishakemusten ruuhkan.

Somalialaisten tulo Suomeen alkoi vuonna 1990, kun tänne saapui rakoilevan Neuvostoliiton rajan yli 1 400 somalialaista turvapaikanhakijaa.

Turvapaikkahakemuksia on näihin päiviin asti käsitelty mm. haastattelemalla tulijoita ja heidän perheenjäseniään.

– Suomi oli 1990 täysin valmistautumaton vastaanottamaan tällaista määrää tulijoita, muistelee turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Lama vei hakijat

Somalialaisten turvapaikkahakemusten määrä vaihteli vuosittain: vuosina 1994–1995 turvapaikanhakijoiden määrä kävi lähellä nollaa, vuonna 2007 hakijoita oli 82. Vuonna 2004 hakijamäärä kääntyi taas kasvuun. Tänä vuonna somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on jälleen kasvussa: tähän mennessä on jätetty yli 300 hakemusta.

Perhesidehakemusten ruuhka syntyi, kun vuosina 2009–2011 hakemuksia tuli ryppäinä useita tuhansia.

Perinteisesti somalialaiset ovat saaneet oleskeluluvan maan yleisen tilanteen perusteella. Henkilökohtaisia perusteita on hakemuksissa mainittu harvoin. Nyt tämäkin on muuttunut.

Henkilökohtaisia perusteita esitetään yhä enemmän, koska Etelä- ja Keski-Somaliaa kontrolloiva Al Shabaab -järjestö on muuttanut toimintatapaansa, ja yksityishenkilöihin kohdistettu vaino on yleistä, Repo kertoo.

Jorinat sikseen

Repo kertoo, että vuosien mittaan maahanmuuttajien hakijaprofiili muuttui: nuorten miesten ohella Suomeen alkoi tulla myös suuria lapsiperheitä. Ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten hakijoiden määrä kasvoi 2000-luvulla.

Hakemuksia käsitelleet haastattelijat huomioivat pian, että eräässä suhteessa somalialaiset ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaiset: mitä vähemmän small-talkia, sen parempi.

Haastatteluissa selvitettiin perhesiteitä esimerkiksi tiedustelemalla perheen yhteisiä tapoja, kodin lähellä olevia paikkoja tai kodin esineiden värejä.

Somalialaisia hämmensi erityisesti virkamiehen utelu siitä, minkä värisessä kanisterissa vettä oli kaivosta kotiin kannettu. Somaliassa kaikki kanisterit ovat keltaisia.

Somaliassa on käyty aseellista taistelua vuodesta 1991. Valtio on rakenteiltaan heikko, ja kamppailu vallasta ja resursseista eri ryhmien välillä jatkuu edelleen.

____________________________________

Maahanmuuttoviraston tiedote: Somalialaisten perhesidehakemusten ruuhka purettu

Maahanmuuttovirasto on saanut vuoden loppuun mennessä purettua vuonna 2007 alkaneen mittavan somalialaisten perheenyhdistämishakemusten ruuhkan.

– Seitsemän vuotta tätä on tehty ja hakemuksia käsitelty melkein 15 000. On hieno tunne kun työ tuli tehtyä, summaa maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen. Perhesiteen perusteella myönteisen oleskelulupapäätöksen on saanut 4 359 Suomessa asuvan somalialaisen perheenjäsentä.

Perhesidehakemusten ruuhka syntyi, kun vuosina 2009–2011 hakemuksia tuli ryppäinä useita tuhansia. Ensin niiden käsittely ruuhkautui edustustoissa ja sen jälkeen Maahanmuuttovirastossa.

– Tiimihenki oli upea, mutta työmäärä tuntui välillä toivottomalta. Mietimme jo että, montakohan vuotta tässä vielä menee, Suominen kertoo.

Migrissä ainutlaatuista Somalia-osaamista

– Hakemuksia käsitellessä saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia somalialaisesta kulttuurista ja perhe-elämästä, kertoo Suominen. Hakemusten parissa työskentely teki käsittelijöistä todellisia Somalia-asiantuntijoita. – Asiantuntijuuttamme on hyödynnetty muuan muassa lainsäädäntöä uudistettaessa, Suominen sanoo.

Opintomateriaaliahan riitti. Yhden hakijan perheenyhdistämisdokumentaatio käsitti yleensä 20–30 sivua tekstiä, joten käsittelijällä oli usein edessään useamman sadan sivun mittainen sukukronikka.

Migriläiset maailmalla

Somalialaishakemusten ruuhka vei migriläisiä myös matkoille Afrikkaan: Etiopian Addis Abebaan ja Kenian Nairobiin. Somalimaassakin käytiin tiedonhaussa vuosituhannen vaihteessa.

Tarve matkoille oli perusteltu: sekasortoisesta maasta paenneet ja Suomen edustustoissa perhesidehakemuksen jättäneet somalialaiset eivät pääsääntöisesti pystyneet todistamaan henkilöllisyyttään asiakirjoin. Perhesiteitä selviteltiin haastattelemalla. Vuosien varrella DNA-testaus muuttui lakisääteiseksi ja kehittyi, lähetystöt muuttivat uusiin tiloihin ja toiminnan ammatillisuus kasvoi.

– Alkuaikoina tuntui, kuin olisi torilla haastattelua tehnyt, kertoo 31 matkaa tehnyt ylitarkastaja Eeva-Maria Nieminen. – Seitsemän haastattelun päivätavoite merkitsi ympäripyöreitä päiviä, ja työtä tehtiin aika boheemeissa oloissa, hän muistelee.

Nykyään Addis Abeban lähetystössä haastatellaan muodolliseen tyyliin, turvalasin takaa.

Kompakysymyksiä

Haastattelijat huomioivat pian, että eräässä suhteessa somalialaiset ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaiset: mitä vähemmän small-talkia, sen parempi. Ei ole kuitenkaan lainkaan epätavanomaista, että yksi henkilö kertoo saman asian kerta toisensa jälkeen eri tavalla – tarinankerronnallisista syistä.

Viranomaiset omaksuivat lyhyen tyylin ja kyselivät yksityiskohtia: perhesiteitä selvitettiin esimerkiksi tiedustelemalla perheen yhteisiä tapoja, kodin lähellä olevia paikkoja tai kodin esineiden värejä. Joskus kysymyksenasettelut epäonnistuivat: Kun virkamies uteli, minkä värisessä kanisterissa vettä oli kaivosta kotiin kannettu, tuntui kysymys somalialaisittain tyhmältä – kanisterithan ovat aina keltaisia!

Kaikki alkoi vuonna 1990

Somalialaisten Suomeen tulo alkoi vuonna 1990, jolloin Suomeen saapui rakoilevan Neuvostoliiton rajan yli 1 400 somalialaista turvapaikanhakijaa. – Suomi oli tuolloin täysin valmistautumaton vastaanottamaan tällaista määrää tulijoita, muistelee turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Turvapaikkahakemukset, niitä seuranneet perheenjäsenten oleskelulupahakemukset sekä molempien ryhmien kansalaisuushakemukset pakottivat maahanmuuttoviranomaiset kehittämään organisaatiota ja prosesseja niin sanotusti lennossa.

Henkilöstöä rekrytoitiin ja määräaikaiset saivat jatkaa, kun hakemuspinot kasvoivat. Viraston aiemmin pieni Amerikka–Afrikka-tiimi muutettiin erikoistuneeksi Somalia-tiimiksi.

Somalialaisten turvapaikkahakemusten määrä vaihteli vuosittain: vuosina 1994–1995 turvapaikanhakijoiden määrä kävi lähellä nollaa, vuonna 2007 hakijoita oli 82. Vuonna 2004 hakijamäärä kääntyi taas kasvuun. Tämä näkyi muutaman vuoden viiveellä perheenyhdistämishakemusten määrässä.

Somaliasta tulee edelleen hakijoita

Tänä vuonna somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on jälleen kasvussa: tähän mennessä on jätetty yli 300 hakemusta. Perinteisesti somalialaiset ovat saaneet oleskeluluvan maan yleisen tilanteen perusteella. Henkilökohtaisia perusteita on hakemuksissa mainittu harvoin. Nyt tämäkin on muuttunut.

– Henkilökohtaisia perusteita esitetään yhä enemmän, koska Etelä- ja Keski-Somaliaa kontrolloiva Al Shabaab -järjestö on muuttanut toimintatapaansa, ja yksityishenkilöihin kohdistettu vaino on yleistä, Repo kertoo.

Suomessa elää tänä päivänä yksi Euroopan merkittävimmistä somaliyhteisöistä. Maahanmuuttovirastolla on ollut merkittävä rooli sen kehityksen jokaisessa vaiheessa. Somalialaisten tulo on tärkeä osa suomalaisen maahanmuuton historiaa.


Esko Repo: Hakijaprofiili muuttunut vuosien varrella

Suomeen saapui 1990-luvulla paljon somalialaisia Lumumban yliopistosta, joka oli Neuvostoliitossa toimiva yliopisto afrikkalaisille opiskelijoille. Opiskelijat olivat kehitysmaiden eliittiä, korkeasti koulutettuja kaupunkilaisia. Moskovasta lähteneitä somalialaisia saapui Suomeen pääasiassa junalla mutta myös Tallinnan kautta laivalla.

Vuosien mittaan maahanmuuttajien hakijaprofiili muuttui: nuorten miesten ohella Suomeen alkoi tulla myös suuria lapsiperheitä. Ilman huoltajaa saapuneiden ala-ikäisten hakijoiden määrä kasvoi 2000-luvulla.

Nykyinen hakijaprofiili on kaukana 1990-luvun alun eliittiväestä. Hakijoilla on tyypillisesti vähän tai ei lainkaan koulutusta, he ovat köyhiä, ja kokeneet sotaa toistakymmentä vuotta.


Riku Santaharju: Tilanne Somaliassa edelleen huono

Somalian levottomuuksien taustalla on vuonna 1991 itsevaltaisen Siad Barren hallinnon kukistuminen, josta lähtien maassa on käyty aseellista taistelua. Valtio on rakenteiltaan heikko, ja kamppailu vallasta ja resursseista eri ryhmien välillä jatkuu.

Somalian valtio on käytännössä romahtanut, eikä siellä ole tällä hetkellä koko maata kontrolloivaa toimivaa hallintoa. Maa on jakautunut kolmeen erilliseen hallintoalueeseen: Somalimaahan, Puntmaahan ja Somalian etelä- ja keskiosiin.

Tulevaisuus ei valitettavasti näytä valoisalta. Vaikka maalle on saatu muodostettua hallitus, on tilanne silti epävakaa. Al Shabaabin viimeaikaisesta heikentymisestä huolimatta turvattomuuden ja kurjuuden leimaama ilmapiiri on radikalismille edelleen hyvä kasvualusta. Toisaalta järjestön edustama puritanismi on kovin radikaalia laatua. Esimerkiksi jalkapallon tai tanssimisen kielto sotii monien somalialaisten oikeustajua vastaan. Al Shabaabin terrorisoiman Etelä- ja Keski-Somalian lisäksi alueeseen kuuluvat verrattain rauhalliset Somalimaa ja Puntmaa.

Somalimaa on julistautunut itsenäiseksi vuonna 1991, mutta ei ole toistaiseksi saanut kansainvälisen yhteisön tunnustusta. Yhtenäisen hallinnon muodostaminen lähitulevaisuudessa koko Somalian alueelle on epätodennäköistä.