Itä-Savo: Pääkirjoitus: Kotouttamiseen mukaan koko paikkakunta

Itä-Savo, pääkirjoitus: Kotouttamiseen mukaan koko paikkakunta 17.1.2014

Hirvensalmelta Etelä-Savosta löytyy kannustava esimerkki onnistuneesta pakolaisten kotouttamisesta. Pienessä kunnassa pakolaisille on onnistuttu luomaan suomen kielen opetusta, opiskelua ja työelämän harjoittelupaikkoja.

Lopputuloksena on tilanne, jota Itä-Savossa ja Länsi-Savossa haastateltu tukihenkilö Heljä Tilli pitää varsin hyvänä. Hirvensalmella asuu 25 afgaanipakolaista, ja valtaosa heistä tuli Suomeen kolme vuotta sitten. Viimeiset kolme perhettä asettuivat kuntaan elokuussa.
Toivottavasti myös Hirvensalmella maahanmuuttajille löytyy oikeita työmahdollisuuksia, joissa he voivat näyttää osaamistaan. Maahanmuuttajien joukossa on runsaasti korkeasti koulutettuja ihmisiä, ja heidän ammattitaidolleen olisi varmasti kysyntää monissa töissä. Pakolaisten kotouttamisessa on hyvä olla mukana kunnat kaikki mahdolliset toimijat.

Pakolaisia on otettu Etelä-Savon kuntiin vaihtelevia määriä vuosien aikana. Vanhat pakolaiset ovat joko juurtuneet elämänmenoon tai muuttaneet myöhempinä vuosina maakunnassa pois.
Pakolaisten vastaanotto on esillä kunnissa tasaiseen tahtiin, ja viimeksi Juvan kunta päätti kesäkuussa vastaanottaa 30 kiintiöpakolaista. Päätöstä edelsi vilkas keskustelu, josta ei puuttunut epäasiallisiakaan piirteitä.
Onneksi kunnanjohtaja Heikki Laukkanen muistutti tuolloin, että ”fiksut ja menestyvät kunnat Suomessa ovat jo vuosien ajan olleet valmiita pakolaisten sijoittamiseen”. Laukkanen toimi Juvalla pakolaisia valmistelevan työryhmän puheenjohtajana, ja hän osoitti lausunnollaan inhimillisyyttä, josta monet muutkin kunnat voivat ottaa esimerkkiä.
Myös Savonlinnassa pakolaisasiat ovat olleet esillä. Kaupunginhallitushan päätti alkuvuonna, ettei kaupunki ota toistaiseksi vastaan pakolaisia. Hallitus kumosi perusturvalautakunnan päätöksen, jonka mukaan kaupunki olisi ottanut vastaan 20 pakolaista tänä vuonna. Kaupunki perusteli kielteistä päätöstään heikolla taloudellisella tilanteella.

Tarve pakolaisten vastaanottoon säilyy jatkuvasti. Tilanne maailman eri kolkissa vaihtelee, ja kriisipesäkkeistä riippuen pakolaisongelmat voivat paheta nopeastikin.
Suomi on tänä vuonna korottanut omaa pakolaiskiintiötään Syyrian räjähdysmäisesti kasvavan pakolaisongelman takia, ja kenties Savonlinnaankin olisi voinut olla tarjolla pakolaisia Syyriasta.
Hirvensalmen tukihenkilö Heljä Tilli antoi lehtihaastattelussa kantasuomalaisille konkreettisia neuvoja. Suomalaisten olisi hyvä opetella elämään sellaisessa yhteiskunnassa, johon osana kuuluvat maahanmuuttajat. Ennakkoluuloja on pyrittävä häivyttämään puolin ja toisin.
Suomi ja suomalaiset eivät voi sulkea silmiään siltä, mitä muualla tapahtuu. Pienellä kansakunnalla ei ole varaa käpertyä kuoreensa.

Janne Tiainen