Yle: "Teidän suomalaisten täytyy miettiä, miten maahanmuuttajat otetaan mukaan"

Yle: "Teidän suomalaisten täytyy miettiä, miten maahanmuuttajat otetaan mukaan" 18.12.2063

Syyriasta Suomeen paennut Alan Haji haluaisi yliopistoon. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä englanninkielisiä koulutusohjelmia ei ole tarjolla. Pakolainen pohtii muuttoa muualle Eurooppaan ja miettii, miksi Suomi ei tee maahanmuuttajan kotouttamista helpommaksi.

Alan Haji avaa oven Helsingin Hakaniemessä ja toivottaa tervetulleeksi yllättävän selvällä suomella. Viimeisestä kolmesta vuodesta suuri osa onkin mennyt kielen opiskeluun. Damaskos jäi taakse vuonna 2011, kun Syyrian sisällissota alkoi.

Suomen opiskelun lisäksi Haji on yrittänyt saada Turkkiin paenneita vanhempiaan Suomeen. Se ei ole vielä vuosienkaan hakemisen jälkeen onnistunut ja prosessin hitaus riipii nuorta miestä. Haji on silti kiitollinen tuesta ja ennen kaikkea turvasta, mitä uusi kotimaa on tarjonnut.

– Mikään muu maa ei ole koskaan tehnyt vuokseni näin paljon. Olisin ylpeä, jos joku päivä olisin tämän maan kansalainen. Sen vuoksi haluan antaa jotain takaisin, haluan opiskella suomea, haluan tehdä työtä, hän sanoo.

Hajin unelmana on hankkia korkeakoulutus, esimerkiksi politiikan tutkimuksen tai ihmisoikeuksien alueelta. Opinnot Damaskoksen yliopistossa jäivät kesken, kun Syyrian hallitus ja kapinalliset alkoivat taistella keskenään. Opintojen aloittaminen Suomessa kuitenkin edellyttäisi sujuvaa suomen kielen luku- ja kirjoitustaitoa.

Hajin suomi on vähäiseen hyvää, mutta ei riitä pääsykokeiden läpäisyyn.

– Olen samalla viivalla kuin syntyjään suomalaiset hakijat. Veisi ehkä seitsemän vuotta, ennen kuin suomen kieleni on sillä tasolla.

Ruotsissa opiskelumahdollisuuksia riittäisi

Syynä Hajin ja hänen kaltaistensa opiskeluongelmiin on Suomen koulutusjärjestelmä. Kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan vain englanninkielisiä maisterin tutkintoja, joiden pohjalla pitäisi olla kandidaatin tutkinto.

Kandidaatin opintoja tarjotaan kuitenkin lähes vain suomeksi. Ammattikorkeakoulun puolella englanninkielisiä koulutusohjelmia riittää, mutta se tarkoittaa opiskelumahdollisuuksien jyrkkää kapenemista.

Hajin kaltaiset, toistaiseksi tutkintoa vailla olevat aikuiset maahanmuuttajat ovat suomalaisen koulutusjärjestelmän väliinputoajia: Liian vanhoja päästäkseen samalle viivalle syntyjään suomalaisten kanssa ja liian kouluttamattomia saadakseen töitä haluamiltaan aloilta. Haji ei halua työllistyä matalapalkkaisille aloille, kuten monet hänen ikäisensä maahanmuuttajat.

– Tavoittelen parempaa tulevaisuutta. Haluan arvostetun työn, joka edellyttää korkeakoulutusta. En halua lasteni kohtaavan samoja ongelmia kuin minä.

Haji onkin jo tutkaillut vaihtoehtoja muualta. Hän esittelee listaa yliopistotutkinnoista, joita hän pääsisi opiskelemaan ongelmitta esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa tai Tanskassa.

– He ovat jo vastanneet minulle, ettei tilanteeni ole ongelma. En voi haaskata enempää aikaa. Jos en löydä täältä mitään, lähden opiskelemaan muualle.

Lukukausimaksut – ratkaisu pulmaan?

Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä 2200 ulkomaalaista opiskelijaa, joista vain 300 opiskelee kandidaatin tutkintoa. Näistä suurin osa on suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoita.

Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikön Markku Laitisen mukaan englanninkielisiä kandidaatintutkintoja ei kannata tarjota taloudellisista syistä.

– Kun kymmenen vuotta sitten englanninkielisiä tutkintoja lähdettiin perustamaan, niin alusta lähtien oli selvää, että niitä ruvettiin perustamaan maisteritasolle. Kandivaihe on jäänyt ammattikorkeakoulun vastuulle. Ennen kaikkea se on resurssiongelma. Opetusvoimaa ei vain ole riittävästi kaikkeen, Laitinen sanoo.

Laitisen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voisi ohjata yliopistoja tarjoamaan kandintutkintoja ulkomaalta tulleille, jos haluaisi.

– Mutta en tiedä kuinka villinä yliopistot olisi siitä, Laitinen toteaa.

Laitinen huomauttaa, että Suomi on pitkään ollut maa, josta on lähdetty muualle opiskelemaan. Vasta viime vuosikymmeninä tänne on alkanut tulla vaihto-opiskelijoita. Laitisen mukaan Suomen korkeakoulut eivät nykytasosta paljoa kansainvälisty, ellei niille tarjota lisää kannustimia kansainvälisten koulutusohjelmien käynnistämiseen.

– Jos lukukausimaksut hallitusohjelman mukaisesti tulee käyttöön lähitulevaisuudessa, niin tilanne saattaa muuttua. Jotkut yliopistot saattaisivat tarkastella tilannetta uudestaan, jos osa kustannuksista pystyttäisiin kattamaan lukukausimaksuilla.

"Koulutus ehkäisee radikalisoitumista"

Alan Hajin mielestä Suomen juuri nyt ottaa oppia muiden maiden virheistä ja miettiä, miten kasvava ja yhä kirjavampi maahanmuuttajaväestö sulautetaan mahdollisimman tehokkaasti.

– Kumman haluat: Koulutetun, integroituneen ja yhteiskunnassa hyvin edustetun maahanmuuttajaväestön, vai eristäytyneen, tietämättömän maahanmuuttajaväestön, joka elää yhteiskunnan tuella?

Haji seuraa huolestuneena maahanmuuttajaväestön radikalisoitumista länsimaissa. Hänen mielestään paras keino radikalisoitumisen estämiseen on tehokas kotoutus, jossa avainasemassa on joustava ja tehokas koulutusjärjestelmä.

– Maahanmuuttajat, jotka kokevat itsensä ulkopuolisiksi, eristäytyvät. Heidät on helppo radikalisoida ja johtaa väärille teille. Toisaalta paikalliset jotka katsovat tätä prosessia, radikalisoituvat näitä maahanmuuttajia vastaan. Kuilu kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön välillä kasvaa suuremmaksi ja suuremmaksi.

– Tulevaisuudessa teillä on yhä enemmän maahanmuuttajia. Suomalaisten täytyy todella miettiä, miten heidät otetaan paremmin mukaan, Haji toteaa.