Työterveyslaitos: Tutkijat ehdottavat: työelämäkoulutusta pitäisi järjestää turvapaikanhakijoille jo vastaanottokeskuksissa

Työterveyslaitos: Tutkijat ehdottavat: työelämäkoulutusta pitäisi järjestää turvapaikanhakijoille jo vastaanottokeskuksissa 16.12.2014
"It was like hard job" – Esiselvitys Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneiden työntekijöiden työoloista ja työkyvystä (pdf)

Tuore esiselvitys Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneiden työntekijöiden työoloista ja työkyvystä paljasti pulmia heidän työoloissaan. Selvityksen tulokset osoittavat, että työelämän pelisäännöistä kannattaa keskustella turvapaikanhakijoiden kanssa jo vastaanottokeskuksissa. Väärinkäytösten ja työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi suositetaan työsuojeluhallinnon ja vastaanottokeskusten yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä.

Haastatelluilla turvapaikanhakijoilla oli muuta työssäkäyvää väestöä enemmän pulmia työoloissa sekä puutteita työhön perehdyttämisessä. Turvapaikanhakijat tekivät esimerkiksi fyysisesti raskasta työtä, joka aiheutti heille toisinaan voimakasta väsymystä ja uupuneisuutta.

– Lisäksi haastateltujen yleinen tietämys työturvallisuudesta oli puutteellista. Riskien ja vaarojen ennaltaehkäisy työpaikoilla on mahdotonta, jos vaaroja ei tunnisteta, kertoo esiselvityksen julkaisseen Tasavertaisesti osalliseksi verkostoihin -hankkeen vetäjä, erityisasiantuntija Anne Salmi Työterveyslaitoksesta.

– Esiselvitys on tarkoitettu viranomaisten, päättäjien, hankevalmistelijoiden ja heidän sidosryhmiensä päätöksenteon ja valmistelutyön avuksi. Toivomme selvityksen kuluvan käytössä, jatkaa Salmi.

Turvapaikanhakijoiden asenteet ja suhde työhön ovat kunnossa

Haastatellut työnantajat kuvasivat turvapaikanhakijataustaisia työntekijöitä ahkeriksi, sitoutuneiksi ja motivoituneiksi. Asenne työntekoon vaikuttaa merkittävästi työkykyyn. Työn kokeminen mielekkäänä ja sopivan haasteellisena vahvistaa työkykyä.

– Myönteiset asiat työssä synnyttävät myönteisiä kokemuksia ja asennetta työtä kohtaan. Turvapaikanhakijoiden asenne työtä kohtaan on hyvin myönteinen raskaasta työstä ja osittain vaikeista työoloista huolimatta, kertoo asiantuntija Marika Nevala Työterveyslaitoksesta.

– Työsuhteisiin, työsopimuksiin ja työehtosopimuksiin liittyvä tieto ei esiselvityksen aineiston perusteella valitettavasti tavoita kaikkia työntekijäryhmiä. On mahdollista, että kaikki työnantajatkaan eivät tunne näitä asioita, toteaa Nevala.

Turvapaikanhakijat tarvitsevat konkreettista tietoa suomalaisesta työelämästä

Esiselvitys sisältää konkreettisia ohjeita siitä, miten tietoa saadaan levitettyä turvapaikanhakijoille tehokkaammin ja aikaisemmassa vaiheessa.

– Turvapaikanhakijat tarvitsevat työmarkkina-asemansa vahvistamiseksi konkreettista tietoa suomalaisesta kulttuurista ja työelämästä sekä työelämän pelisäännöistä jo vastaanottokeskuksissa, sanoo Salmi.

– Lisäksi työterveyshuollon on varmistettava yhteistyössä asiakasyritystensä kanssa, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät tietävät, mitä työterveyshuolto on ja miten se toimii.

Julkaistu esiselvitys on laadittu osana Tasavertaisesti osalliseksi verkostoihin -projektia. Projektin rahoitti Hämeen Ely-keskus Manner-Suomen ESR-ohjelman Etelä-Suomen suuralueosiosta.