Helsingin Uutiset: Helsinki oli ennen kansainvälisempi

Helsingin Uutiset: Helsinki oli ennen kansainvälisempi 3.12.2014

Maahanmuuttoasioista ja vähemmistöistä puhuttaessa ajatellaan helposti kuin puhuttaisiin uudesta ilmiötä. Helsinki ei kuitenkaan ole koskaan ollut yhden kansallisuuden kaupunki, vaan aina kansainvälinen.

– On harhaluulo, että vähemmistöt olisivat tulleet vasta nyt. Helsinki oli 1900-luvun alussa monikulttuurisempi kuin tänä päivänä, sanoo Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva.

Muita kuin luterilaisia, suomea tai ruotsia puhuvia oli tuolloin yli kymmenen prosenttia helsinkiläisistä.

– Se on kutakuinkin samaa tasoa kuin tällä hetkellä, Nuorteva jatkaa.

1800-luvun jälkipuoliskolla helsinkiläisiä oli 23 000. Enemmistön kieli oli ruotsi, jonka jälkeen tulivat suomi, venäjä, saksa ja viro.

Ensimmäiset romanit olivat tulleet Suomeen jo 1500-luvulla, mutta varsinainen muuttoliike ajoittuu 1700-luvulle, kun Viaporia ryhdyttiin rakentamaan. Monet romanit palvelivat armeijassa.

1800-luvulla Venäjän armeijan mukana tuli paljon juutalaisia, jotka saivat jäädä vapauduttuaan asumaan Suomeen. Sotilaat ja upseerit toivat leiman Helsingin kaupunkikuvaan.

– Helsinki-kuva oli hyvin suvaitsevainen. Tataarit ja juutalaiset ovat vanhoja helsinkiläisiä. Ne jotka ovat huolissaan nykyisestä maahanmuuttajatilanteesta, ovat usein toisen polven helsinkiläisiä, jotka eivät tiedä muusta, Nuorteva toteaa.

Okan Daher on kolmannen polven suomentataari ja syntyperäinen helsinkiläinen, mutta elänyt koko ikänsä vahvasti suomalaisen tataarikulttuurin ympäröimänä. Suomessa on vajaa 700 tataaria, josta suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla.

– Omalle identiteetille ja vahvalle itsetunnolle on luonut pohjan selkeä tietoisuus omista juurista.

Tataarikulttuuriin liittyvät vahvasti yhteisöllisyys, islaminusko, turkkilaisiin kieliin kuuluva tataarin kieli, perinneruoat, kansanmusiikki sekä Volgan ja Uralin lähteiltä melankoliaa tihkuvat kansanlaulut.

Suomessa asuvia tunnettuja tataareja ovat jalkapallovalmentaja Atik Ismail ja näyttelijä, kaupunginvaltuutettu Jasmin Hamid.

– Perinteet ovat rikkautta. Vähemmistöistä puhuttaessa tärkeää on vaalia omaa kulttuuria, äidinkieltä ja uskontoa, mutta ehdottomasti integroitua yhteiskuntaan, kouluttautua ja työllistyä, toteaa tataarin kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksella opettava Daher.

Daher on myös tataarien seurakunnan kunniapuheenjohtaja.

Tataarit saapuivat Helsinkiin 1800-luvulla Venäjän keisarikunnasta kauppiaina pitkälti Helsinki–Pietari-junayhteyden valmistuttua.

Ennen Suomen itsenäistymistä Helsinki oli hyvin kirjava, toteaa Nuorteva.

– Maahanmuuttajat halusivat oppia nopeasti kielen ja integroitua ympäristöön. Varsinkin monilla saksalaisilla oli jo tullessaan korkea koulutus.

Suomeen jääneitä menestyviä saksalaissukuja ovat muun muassa Hackman, Paulig ja Stockmann.