Keskisuomalainen: Vain huppu puuttuu

Keskisuomalainen: : Vain huppu puuttuu 2.1.2010

Maahanmuuttokriittisyys on usein verhottua rasismia

Suomessa on viime aikoina peräänkuulutettu puolueetonta maahanmuuttokeskustelua. Maahanmuuttokriittisille näkemyksillekin on haluttu antaa palstatilaa, jotta asioita tarkasteltaisiin tasapuolisesti. Onko keskustelu ollut tasapuolista ja mistä muodissa olevassa maahanmuuttokriittisyydessä on kysymys?

- Maahanmuuttokriittisyyden nimissä esitetään ulkomaalaisvastaisia ja rasistisia mielipiteitä, sanoo rasismia tutkinut Vesa Puuronen Joensuun yliopistosta.

- Kyllä maahanmuuttokriittisyys on aika siisti ja kaunis sana sille, mistä oikeasti on kysymys, vahvistaa Turun yliopiston tutkijatohtori Suvi Keskinen.

Keskinen on toimittanut aiheesta tuoreen "En ole rasisti, mutta..."-kirjan, jossa analysoidaan kriittisesti maahanmuuttokeskustelua.

Maahanmuuttokeskustelu on saanut välillä hieman huvittaviakin piirteitä. Samalla, kun maahanmuuttoa arvosteleva puhuja esittää selvästi rasistisia mielipiteitä, hän pyrkii välttämään rasistin leimaa loppuun asti. Välillä keskustelu on mennyt juupas-eipäs-väittelyksi, onko joku rasisti vai ei.
- Rasismista halutaan sanoutua hirveän nopeasti irti, ja kun tämä on tehty voidaan jatkaa ja puhua ihan kuinka ennakkoluuloisesti ja ulkomaalaisvastaisesti tahansa, Keskinen sanoo.

Puurosen mukaan perussuomalaisten kaikkein typerimmätkin kommentit ovat kuitenkin parempi lähtökohta kuin se, että asioista vaiettaisiin, kuten Suomessa on ollut tapana tehdä. Jussi Halla-aholle tulee nostaa hattua siitä, että asioista puhutaan.

Tutkijoiden mukaan perussuomalaiset on jotenkin turhaan leimattu ainoaksi maahanmuuttajavastaiseksi puolueeksi.

Kaikista pääpuolueistakin löytyy poliitikkoja, joiden kommenteista paistaa ulkomaalaisvastaisuus, mutta rasismia löytyy kyläyhdistyksistäkin.

Kontioniemessä kyläyhdistys halusi kieltää turvapaikanhakijoilta uimarannan ja urheilukentän käytön, Puuronen sano.

Suo siellä

Eikö meidän suomalaisten olisi vihdoin aika katsoa peiliin ja myöntää, että todellisuudessa me olemme ennakkoluuloisia ja usein rasistisiakin? Nyt maahanmuutto- ja rasismikeskustelussa asioita kierrellään kuin kuumaa perunaa ja varotaan loukkaamasta kenenkään tunteita. Ketään ei saa sanoa rasistiksi ja samalla maahanmuuttajien todellisista ongelmista ei saa puhua.

Tämä antaa mahdollisuuden populistisille poliitikoille ja puolueille kerätä pisteet.
 - Keskustelu on ollut kovin yksipuolista siinä mielessä, että on korostettu pelkästään maahanmuuton uhkakuvia. Ne, jotka ovat saaneet puheenvuoroja, ovat olleet usein maahanmuuttovastaisia, Keskinen sanoo.

-Uhkakuvia painottava maahanmuuttokritiikki pelottelee ihan samalla tavalla kuin rasismikin, Puuronen jatkaa.

Jos halutaan rakentavaa keskustelua, pitäisi Keskisen mukaan keskustella muun muassa maahanmuuttajien työllistymisestä, työnantajien ennakkoluuloista ja nuorison arjesta yhä monikulttuurisemmassa Suomessa.

Kuvaavaa maahanmuuttokeskustelussa on ollut, että sitä on käyty maahanmuuttajien pään yli. Maahanmuuttajista on puhuttu, mutta heitä itseään ei ole keskusteluun otettu mukaan.
- Näin maahanmuuttajat syrjäytetään jopa heidän omien asioidensa käsittelystä. Eikä tätä edes huomata, sanoo Keskinen.

Vetelä täällä

Samalla kun maahanmuuttokeskustelua vihdoin Suomessa käydään, sitä käyvät pienet piirit rasistisilla argumenteilla.

Puurosen mukaan esimerkiksi uuden ulkomaalaislain valmistelussa esitettiin selvästi ulkomaalaisvastaisia ja rasistisiakin puheenvuoroja. Hänen mukaansa tässä kunnostautui perussuomalaisten Pentti Oinonen.

Oinonen sanoi muun muassa, että uudella ulkomaalaislailla Suomeen halutaan lisää elintasopakolaisia, jotka "tahallaan kadottavat matkustusasiakirjansa", jotta heitä ei voi palauttaa. Oinonen totesi myös, että "jos muuttaa Suomeen ja vielä ketunhäntä kainalossa ja saa yhteiskunnalta kaiken kuin Manu illallisensa, niin kannustin työntekoon ei ole järin suuri."

Myös maahanmuuttopolitiikkaan liittyvistä asioista pitää voida puhua, ja sananvapaus koskee Suomessa kaikkia.

Silti:
- Nyt poliittiset argumentit eivät usein kohdistu maahanmuuttopolitiikkaan, vaan maahanmuuttajien ja kulttuurien arvosteluun. Tätä voisi kutsua maahanmuuttokriittisyyden sijaan ainakin maahanmuuttajakriittisyydeksi, Puuronen sanoo.

Kari Angeria

Keskisuomalaisen juttusarjassa filosofi-toimittaja Kari Angeria käsittelee suomalaisen yhteiskunnan tabuja ja kipupisteitä.

Rasismi: Syrjintää rodun tai kulttuurin perusteella
 - Rasismi voidaan määritellä ideologiaksi, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella eriarvoisia ryhmiä.
- Rasismia ovat sekä tämän ideologian mukaiset uskomukset että siihen perustuva toiminta. Rasistisilla mielipiteillä ja teoilla on aste-eroja: ne eivät suinkaan aina ole räikeän näkyviä, vaan ne voivat olla hienovaraisia ja vaikeasti havaittavia.
- Rasismi ei kuitenkaan ole ainoastaan ideologia, vaan se perustuu ihmisten arkielämän käytäntöihin, joissa ihmiset asetetaan ihonvärinsä tai kulttuurinsa perusteella eriarvoiseen asemaan. Jonkin yksittäisen ihmisen teon yleistäminen kansan tai rodun ominaisuudeksi on myös rasismia, kuten myös rasistiset vitsit.
Lähde: Vesa Puurosen haastattelu ja Etninen tasa-arvo Suomessa (http://www.ena.kaapeli.fi/syrjinta.htm).