perjantai 5. helmikuuta 2010

Helsingin Sanomat: Suomesta voi tulla oman kehitysapunsa suurin vastaanottaja

Helsingin Sanomat: Suomesta voi tulla oman kehitysapunsa suurin vastaanottaja 5.2.2010

Hallituksen suunnittelema muutos kehitysavun laskemistapaan saattaa tehdä Suomesta oman kehitysapunsa suurimman vastaanottajamaan, arvioi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry.

Nyt Suomi raportoi apuna kehitysmaista tulevien kiintiöpakolaisten, myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämiseen liittyvien henkilöiden ensimmäisen vuoden kustannuksia. Nykyisellä raportointitavalla 18 miljoonaa euroa pakolaiskuluista laskettiin kehitysyhteistyöksi vuonna 2008.

Hallitus selvittää parhaillaan mahdollisuutta kirjata esimerkiksi poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista Suomessa aiheutuvia kuluja kehitysavuksi. Asiasta pyritään päättämään maaliskuuhun mennessä., jotta uusi laskentatapa olisi käytössä jo raportoitaessa viime vuoden kehitysyhteistyömenoja virallisia tilastoja ylläpitävälle OECD:lle.

Valtion tulo- ja menoarviossa pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kulujen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista on 39 miljoonaa euroa.

Kepan mukaan tämän 39 miljoonan euron laskeminen osaksi kehitysapua tekisi Suomesta käytännössä oman apunsa suurimman vastaanottajamaan.

Vuonna 2008 Suomen kehitysyhteistyön suurimmat saajamaat olivat Tansania 27, Mosambik 26 ja Vietnam 19 miljoonalla eurolla.

"Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa", sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kepasta.

Monet OECD:n jäsenmaat, esimerkiksi Ruotsi, raportoivat apuna kustannuksia, jotka eivät varsinaisesti tuo uusia resursseja kehitysmaille. Näitä ovat pakolaiskulujen ohella kehitysmaiden velkahelpotukset ja kehitysmaista tulevien korkeakouluopiskelijoiden stipendit.

Kepa on julkaissut myös aihepiiriä käsittelevän Aitoa apua? -ajankohtaiskatsauksen.
_______________________________________________

YLE Uutiset: Kepa tyrmistyi kehitysavun tilastokikkailusta

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ei ole tyytyväinen Suomen kehitysavun jakamiseen. Kepan mukaan apuvaroja pitäisi suunnata entistä enemmän kehitysmaihin, eikä pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen.

Kepan mukaan Suomesta on tulossa oman kehitysapuna suurin vastaanottajamaa.

Sen mukaan Suomi on suunnitellut kirjaavansa jopa poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista aiheutuneita kuluja kehitysavustukseen.

Suomi on arvioinut, että pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kulujen osuus on 39 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroista, ja summa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Summaa nostavat suunnitelmat käyttää varoja turvapaikanhakijoiden poiskäännyttämiseen.

- Pakolaisten vastaanotto on tärkeä Suomea koskeva velvollisuus, mutta se ei vähennä köyhyyttä kehitysmaissa. Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa, Kepan kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen kertoo.

Vuonna 2008 Suomi antoi eniten kehitysapuaan Tansanialle, joka sai 27 miljoonaa euroa. Mosambik ja Vietnam saivat 26 ja 19 miljoonaa euroa.
_____________________________________________________

Vihreä Lanka: Kepa varoittaa hallitusta tilastokikkailusta

Kehitysyhteistyön palvelukeskus pelkää, että hallitus sortuu kattamaan omia pakolaiskulujaan kehitysyhteistyövaroilla.

Kepan parhaillaan työstämän raportin mukaan Suomi on moneen Euroopan maahan verrattuna kaunistellut kehitysyhteistyöhön käyttämiään summia tähän asti vain vähän, mutta maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) puheet kertovat suunnanmuutoksesta.

Thors ehdotti syksyllä budjettiriihessä, että nykyistä huomattavasti suurempi osa pakolaiskuluista kirjataan kehitysyhteistyöksi. Käytäntö on kiistanalainen, eikä esimerkiksi EU-komissio hyväksy sitä.

Vastaavan kikkailun seurauksena esimerkiksi maailman rikkain maa Norja antaa tällä hetkellä eniten kehitysapua itselleen. Sama voi tapahtua Suomessa, sanoo Kepan tiedottaja Pasi Nokelainen.

”Tämä voi vaikuttaa vain tilastokikkailulta, mutta sillä on konkreettisia seurauksia.”

Lopputuloksena varsinaiseen kehitysyhteistyöhön jää entistä vähemmän rahaa.

Ministeri Thorsin ehdotusta pohtinut virkamiesryhmä julkistaa työnsä tulokset maaliskuussa.
____________________________________________

MTV3: Suomesta tulossa oman apunsa vastaanottaja

Suomi suunnittelee kirjaavansa jopa poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista Suomessa aiheutuvia kuluja kehitysavukseen.

- Ongelma on se, että nämä rahat ovat pois varsinaisesta köyhyyden vähentämisestä kehitysmaissa, sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Asiasta pyritään päättämään maaliskuuhun mennessä. Norjassa vastaavanlainen tilastokikkailu on tehnyt maasta oman kehitysapunsa suurimman yksittäisen "vastaanottajamaan" ja Suomelle uhkaa käydä samoin.

- Kansalaisjärjestöt kutsuvat tätä avun paisutteluksi, sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen.

Valtion tulo- ja menoarviossa pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kulujen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista on 39 miljoonaa euroa.

- Vuonna 2008 valtio raportoi 18 miljoonaa euroa kehitysmaista tulevien opiskelijoiden kuluja kehitysavuksi, mutta nyt on tulossa merkittävä korotus tähän, sanoo Niina Pitkänen Kepasta.

Summa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja sitä selittävät suunnitelmat raportoida kehitysapuna jopa poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista aiheutuvia menoja.

- Pakolaisten vastaanotto on tärkeä Suomea koskeva velvollisuus, mutta se ei vähennä köyhyyttä kehitysmaissa. Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa, sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

- Todellisen avun tarve maailmalla on kasvanut ruoka-, talous- ja ilmastokriisien myötä. Suurena vaarana on, että tilastokikkailu vähentää jatkossa varsinaista kehitysyhteistyötä, jos Suomen apuvelvoitteita täytetään kirjanpidollisilla keinoilla, Pitkänen jatkaa.

Budjettiin kirjatun 39 miljoonan euron laskeminen osaksi kehitysapua tekisi Suomesta käytännössä oman apunsa selvästi suurimman vastaanottajamaan: vuonna 2008 Suomen kehitysyhteistyön suurimmat saajamaat olivat Tansania 27, Mosambik 26 ja Vietnam 19 miljoonalla eurolla.

Viime syksyn budjettiriihessä ei tehty lopullista päätöstä kulujen kirjaamistavan laajentamisesta, vaan pakolaisasioita käsittelevät ministeriöt selvittävät asiaa parhaillaan. Selvitystyö pyritään saamaan valmiiksi maaliskuuhun mennessä, jotta uusi laskentatapa olisi käytössä jo raportoitaessa viime vuoden kehitysyhteistyömenoja virallisia tilastoja ylläpitävälle OECD:lle.

OECD suosittaa, ettei pakolaisten vastaanottamisesta syntyviä kuluja kirjata kehitysyhteistyöksi. Käytännöt vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Britannia ja Luxemburg eivät kirjaa lainkaan pakolaiskuluja kehitysyhteistyöksi, kun taas esimerkiksi Norja on oman apunsa suurin vastaanottaja. Suomi ei ole aiemmin kikkaillut kirjaamisilla, mutta nyt sitä suunnitellaan.

_______________________________________________________

Kansan Uutiset: Suomesta tulossa oman kehitysapunsa suurin vastaanottajamaa

Suomi on siirtymässä pitemmälle kehitysapukriteerien ”harmaalla alueella” laajentamalla pakolaismenojen kirjaamista kehitysavuksi.

Suomi suunnittelee kirjaavansa jopa poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista Suomessa aiheutuvia kuluja kehitysavukseen, varoittaa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa tuoreessa katsauksessaan.

Asiasta pyritään Suomessa päättämään maaliskuuhun mennessä. Norjassa vastaavanlainen tilastokikkailu on tehnyt maasta oman kehitysapunsa suurimman yksittäisen ”vastaanottajamaan” ja Suomelle uhkaa käydä samoin.

Valtion budjetissa pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kulujen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista on 39 miljoonaa euroa. Summa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja sitä selittävät suunnitelmat raportoida kehitysapuna jopa poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista aiheutuvia menoja.

– Pakolaisten vastaanotto on tärkeä Suomea koskeva velvollisuus, mutta se ei vähennä köyhyyttä kehitysmaissa. Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa, sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kepasta.

– Todellisen avun tarve maailmalla on kasvanut ruoka-, talous- ja ilmastokriisien myötä. Suurena vaarana on, että tilastokikkailu vähentää jatkossa varsinaista kehitysyhteistyötä, jos Suomen apuvelvoitteita täytetään kirjanpidollisilla keinoilla.

Lopullinen päätös jäi auki budjettiriihessä

Budjettiin kirjatun 39 miljoonan euron laskeminen osaksi kehitysapua tekisi Suomesta käytännössä oman apunsa selvästi suurimman vastaanottajamaan: vuonna 2008 Suomen kehitysyhteistyön suurimmat saajamaat olivat Tansania 27, Mosambik 26 ja Vietnam 19 miljoonalla eurolla.

Viime syksyn budjettiriihessä ei tehty lopullista päätöstä kulujen kirjaamistavan laajentamisesta, vaan pakolaisasioita käsittelevät ministeriöt selvittävät asiaa parhaillaan. Selvitystyö pyritään saamaan valmiiksi maaliskuuhun mennessä, jotta uusi laskentatapa olisi käytössä jo raportoitaessa viime vuoden kehitysyhteistyömenoja virallisia tilastoja ylläpitävälle OECD:lle.

Esitystä laajentaa pakolaiskulujen kirjaamista avuksi on perusteltu muun muassa Pohjoismaiden raportointikäytäntöjen yhtenäistämisellä. Muut Pohjoismaat näyttävät tässä Kepan mukaan kuitenkin huonoa esimerkkiä.

Suomi ei ole ennen juuri paisutellut apua

Löyhästi OECD:ssä sovittuja kehitysyhteistyökriteerejä tulkitseva Norja on kuluvana vuonna oman apunsa suurin yksittäinen vastaanottaja, ilmenee Kepan kokoamasta ”Aitoa apua?” -ajankohtaiskatsauksesta. Myös Ruotsi on keikkunut pitkään kyseenalaisilla kärkisijoilla kulujen kirjaamisessa kehitysavuksi.

Kehitysavun keinotekoinen paisuttelu ei ole uusi ilmiö. Monet OECD:n jäsenmaat raportoivat apuna kustannuksia, jotka eivät varsinaisesti tuo uusia resursseja kehitysmaille. Näitä ovat pakolaiskulujen ohella kehitysmaiden velkahelpotukset ja kehitysmaista tulevien korkeakouluopiskelijoiden stipendit.

Kun avun paisuttelu jätetään pois, putoaa EU:n vanhojen jäsenmaiden kehitysapuprosentti virallisten tilastojen 0,4 prosentista 0,34 prosenttiin alueen yhteenlasketusta bruttokansantulosta, selviää Kepan tuoreesta katsauksesta.

– Suomi ei aikaisemmin ole juurikaan syyllistynyt avun paisutteluun ja siihen ei pitäisi sortua nytkään. Sen sijaan Suomen pitää tehdä OECD:ssä työtä sen puolesta, että kehitysyhteistyö kohdistuu entistä paremmin köyhyyden vähentämiseen, Niina Pitkänen sanoo.

Ajankohtaiskatsaus Aitoa apua? on ladattavissa Kepan verkkosivuilla osoitteessa www.kepa.fi/palvelut/julkaisut/ajankohtaiskatsaukset/pdf/aitoa_apua.pdf Ruotsin ja Norjan tilannetta taustoittava uutinen on luettavissa Kepan verkkosivuilta osoitteesta www.kepa.fi/uutiset/7536/

Pakolaismenot kriteerien harmaalla alueella:

Kehitysyhteistyömäärärahojen kriteereistä on sovittu OECD:n kehitysapukomiteassa DAC:ssa (Development Assistance Committee). Pakolaismenot kuuluvat kriteerien harmaalle alueelle ja niiden tulkinnanvaraisuus on tunnustettu ongelmaksi.

Esimerkiksi Britannia ja Luxemburg eivät raportoi mitään pakolaiskuluja kehitysyhteistyövaroina. Myös EU:n komissio on suosittanut, ettei kuluja tulisi laskea avuksi.

Tähän asti Suomi on raportoinut apuna kehitysmaista tulevien kiintiöpakolaisten, myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämiseen liittyvien henkilöiden ensimmäisen vuoden kustannuksia. Kustannukset on raportoitu jälkikäteen OECD:n kehitysapukomitealle.

Nykyisellä raportointitavalla 18 miljoonaa euroa pakolaiskuluista laskettiin kehitysyhteistyöksi vuonna 2008. Syksyllä arvioitiin, että kehitysyhteistyöksi raportoitavat pakolaiskulut voivat nousta jopa 55 miljoonaan euroon, jos mukaan otetaan kaikki kehitysmaista saapuneet poiskäännytetyt turvapaikanhakijat.

Ministeriöt selvittävät parhaillaan paitsi useampien pakolaisryhmien kulujen raportoimista osaksi kehitysyhteisyötä, myös kustakin turvapaikanhakijasta kehitysavuksi laskettavien kulujen, eli ns. ”yksikkökustannusten” nostamista.
klo 11.15
Avainsanat: , , , ,